Yhä useampi asiantuntijatehtävissä työskentelevä suomalainen tekee sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden (ICT) tukemaa liikkuvaa eli mobiili työtä. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramon mukaan yli kymmenen tuntia viikossa päätyöpaikaltaan poissa oleva henkilö luokitellaan kuuluvaksi liikkuvien työntekijöiden ryhmään.
Rauramon kertoo, että mobiiliin työhön kuuluu olennaisena osana työntekijän mahdollisuus toteuttaa työtehtäviä joustavasti langatonta teknologiaa hyödyntäen. Työtä voidaan tehdä esimerkiksi liikennevälineissä, lentokentällä, hotelleissa ja asiakkaiden luona.
Liikkuva työ sekoitetaan toisinaan etätyöhön, joka on kotona tai muussa etätyöpisteessä tehtävää työtä. Mobiilit työntekijät toki tekevät usein töitä myös kotona, mutta se on heille vain yksi monista työn tekemisen paikoista.
Liikkuvaa työtä pitää suunnitella yhtä lailla kuin työnantajan tiloissa tapahtuvaa työtä. Liikkuvassa työssä työskentelypisteen on oltava työhön sopiva, työtä pitää pystyä tekemään suunnitelmallisesti. Sujuva ja säännöllinen yhteydenpito työkavereihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin on myös tärkeää.
Matkustaminen rasittaa
Rauramon mukaan työssään paljon matkustavien on tärkeä pitää huolta jaksamisestaan ja terveydestään. Työmatkojen suuntautuessa ulkomaille, riskitekijät kasvavat pitkien lentojen, aikaerojen ja palautumismahdollisuuksien takia. Matkapäivien määrä vaikuttaa huomattavasti työssä jaksamiseen. Vuosittain yli viisikymmentä matkapäivää tekevän työntekijän on tärkeä keskustella matkustamiseen liittyvistä rasitteista esimiehensä kanssa.
Monet matkatyötä tekevät ovat Rautamon mukan kuitenkin pääsääntöisesti tyytyväisiä työhönsä. Ruuhkavuosia elävät työntekijät tosin kokevat matkatyön haasteelliseksi. Palautuminen työmatkan rasituksista on yksilöllistä, mutta pääsääntöisesti nuoremmat palautuvat nopeammin kuin vanhemmat työntekijät.
Ajoissa puututtava
Rauramon mielestä paljon työssään matkustavan pitäisi saada käydä säännöllisesti työterveystarkastuksessa, jossa selvitetään työntekijän fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin tila. Työterveyshuollon ja hyvän esimiestyön avulla voidaan ennalta ehkäistä työssä uupuminen. Varhainen välittäminen on tärkeää, sillä työssään paljon matkustava ei nimittäin aina itse huomaa uupumisen merkkejä. Ikävimmillään työntekijä uupuu kesken työmatkan ja toipuminen saattaa kestää hyvinkin pitkään.
Teksti: Päivi-Maria Isokääntä, Insinööriliitto