Aatu Isaksson komentaa robottia.
Lego Mindstorm EV3:n ohjauksen opiskelijat ovat koodanneet itse.
Robotti mittaa kameroilla etäisyyden lähimpään esteeseen.
Henri Korpela piti suurimpana haasteena Hololensin ja robotin välistä tiedonsiirtoa.
Robottia kehittivät Henri Korpela, Harri Ranta, Konsta Kaarineva, Aatu Isaksson ja Juha Ukkonen.
Yhteistyössä opiskelijoiden kanssa olivat Erkki Laine, Tommi Gynther ja Jani Petäkoski.
Ruutukaappaus virtuaalilaseista näyttää, kuinka robotti käsketään haluttuun paikkaan.
Ruutukaappaus virtuaalilaseista näyttää robotin nopeuden ja etäisyyden esteestä.
Insinööri-lehti

Lego-robotti tottelee eleitä

Opiskelijat ohjaavat virtuaalilaseilla robottia. Esineiden internetiin perustuvaa ratkaisua voidaan soveltaa teollisuudessa.

Lattialla nököttää kolmipyöräinen Lego-robotti. Opiskelija Aatu Isaksson katsoo sen qr-koodia, ojentaa kätensä ja klikkaa ilmaan. Robotti tietää lähteä liikkeelle.

– Tehtäväni on ollut qr-koodin tunnistuksen tekeminen Hololenssiin, Isaksson kertoo.

Robotin on tehnyt viisi tietojenkäsittelyn opiskelijaa Hämeen ammattikorkeakoulusta HAMK:sta. Työ kuuluu 15 opintopisteen ict-projektiin, joka on tehty yhteistyössä it-yritys CGI:n kanssa.

– Ict-projektit tehdään yritysten kanssa. Se on työelämälähtöisyyttä, sanoo tietojenkäsittelyn lehtori Erkki Laine.

Robotti on Lego Mindstorm EV3. Legon käyttöjärjestelmä on korvattu Linuxilla, ja ohjauksen opiskelijat ovat koodanneet itse Python-kielellä. Robotti osaa liikkua eri suuntiin ja päästää ääniä. Lisäksi se havaitsee etäisyytensä edellä oleviin esteisiin ja toimii sen mukaan.

Etäyhteys onnistui

Projektin varsinaisena tarkoituksena on ollut tiedonsiirtoyhteyden luominen robotin ja Hololens-lasien välille. Yhteys muodostuu Microsoftin Azure IoT Hubin eli keskusyksikön kautta.

– Tärkein tehtävämme on ollut pilven kautta kommunikointi. Se lisääntyy tulevaisuudessa iot-laitteiden yleistyessä, sanoo projektipäällikkönä toiminut opiskelija Henri Korpela.

Yhteyden avulla robotti siirtää virtuaalilasien käyttäjän näkökenttään tietoa robotin nopeudesta ja etäisyydestä lähimpään kohteeseen. Vastaavasti käyttäjä pystyy komentamaan robottia katseella, käsieleillä ja puheella.

– Kun homma alkoi toimia, ai että sitä euforian määrää! Korpela hymyilee.

Sovelluksia teollisuudessa

Tarvetta laitteiden väliselle tiedonsiirrolle on kaikilla elämänaloilla, kuten teollisuudessa. Tekniikalla voidaan ohjata teollisuusrobotteja ja tuoda lisättyä todellisuutta avuksi työtehtäviin. Tekniikka on kuitenkin vielä kehitteillä.

– Vastaavanlaista projektia ei ole tullut maailmalta vastaan, sanoo CGI:n tekninen arkkitehti Tommi Gynther.

Virtuaalilaseja ja lisättyä todellisuutta otetaan vasta hiljalleen käyttöön. CGI on soveltanut tekniikkaa esimerkiksi Ruotsin Kiirunassa, jossa kaupungin keskustaa siirretään uuteen paikkaan maan alle kaivettujen kaivoskuilujen alta. Kunnallisteknisissä töissä käytetään virtuaalilaseja, joiden avulla työntekijät näkevät maan alla kulkevat putket.

– Lasit auttavat hahmottamaan, mistä kohdasta ei saa kaivaa tai mistä nimenomaan pitää kaivaa, jos putkissa on esimerkiksi vuoto, Gynther selittää.

CGI ryhtyi ict-projektin osapuoleksi etsiäkseen uusia työntekijöitä. Yritys suunnittelee palkkaavansa tuhat uutta nuorta osaajaa kolmen vuoden kuluessa.

– Ideana on, että nuoret kytketään jo opiskellessa innovaatio- tai asiakasprojekteihin, sanoo Jani Petäkoski CGI:stä.

Teksti ja kuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto
Ruutukaappaukset: Ict-projektin opiskelijat