Kotitoimistossa työskennelleet metallialan työntekijät sulkivat iltapäivällä kello yhdeltä läppärinsä tunniksi kiinni. Lyhyt IG Metallin työtaistelutoimi toteutettiin viime maaliskuussa Saksassa varoituksena työnantajalle, joka ei työehtosopimusneuvotteluissa tahtonut nostaa palkkoja.
– Työnantajat naureskelivat, ettei lakko toimi etäajassa. Kun lakko alkoi, naureskelu loppui, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tietoalan sopimusalavastaava Björn Wiemers.
Teknologiateollisuuden kolmen alan seminaarissa lauantaina puhunut Wiemers pitää tapausta esimerkkinä siitä, kuinka etätyön yleistyminen muuttaa samalla lakkokäytäntöjä. Esitystä kuuntelivat alojen yritysten luottamushenkilöt.
Suomessa vastaavanlaista työtaistelua ei ole järjestetty. Sellaisia saattaa alkavalla neuvottelukierroksella kuitenkin tapahtua, sillä verkon kautta työskenteleminen on yleistä.
Lakon pitää näkyä
Haasteena on saada kotona tapahtuva työtaistelu työnantajille ja julkisuudelle näkyväksi. Saksassa ratkaistiin asia järjestämällä etälakkoilijoille ulkotapahtuma koronarajoitusten puitteissa. Työntekijät kerääntyivät Münchenin Theresienwiese-niitylle ohjelman pariin. Tämä herätti myös median huomion.
– Suomessa on perinteisesti ollut lakkotansseja, Wiemers vertaa.
Ohjelmistoyhtiö Atoksen työntekijät, jotka jäivät IG Metallin lakossa Saksassa kotiin, pääsivät osallistumaan juhlahumuun live-lähetyksen kautta.
Lakkoon jäävä työntekijä saa tehdä mitä tahansa, ja osallistuminen järjestettyihin lakkotapahtumiin on vapaaehtoista.
Ohjelmaa järjestetään usein siksi, etteivät työntekijät tee vahingossakaan töitä. Jos työntekijät tekevät töitä, lakko pitkittyy, eikä se ole sen paremmin työntekijöiden kuin työnantajienkaan etu. Onnistunut lakko on lyhyt ja osoittaa tehokkaasti, että työntekijät ovat valmiita puolustamaan etujaan.
– Hybridilakolla saatiin vähemmän lakkopäiviä mutta enemmän osallistujia. Siihen oli helppo innostaa työkavereita mukaan. Kun on ollut paljon etätyötä, vaihtelu virkistää ja yhteishenkeä on kiva kokea tapahtumassa, Wiemers uskoo.
Maat eroavat toisistaan
Luottamushenkilöt pohtivat seminaarissa, osuuko painostustoimi maaliinsa. Usein ylemmät toimihenkilöt tekevät töitä asiakkaalle eikä suoraan omalle työnantajalleen. Toiset vastasivat, että vahinko koituu lopulta joka tapauksessa työnantajalle.
Lakon onnistumista helpottaa mahdollisimman suuri järjestäytymisaste. Liittoon kuuluminen hyödyttää työntekijää myös suoraan, koska hän voi hakea liiton kautta lakkoavustusta.
Maiden välillä on yksityiskohdissa eroja, Wiemers huomauttaa. Saksassa Verdin lakkoavustukset ovat sitä suuremmat, mitä kauemmin työntekijät ovat kuuluneet liittoon. Suomessa kaikille maksetaan sama summa.
Työnantaja saa olla maksamatta lakkoajalta palkkaa, mutta maksusta pidättäytyminen ei ole pakollista. Työntekijän ei tarvitse ilmoittautua erikseen lakkoon.
– Lakossa ei tarvitse tehdä mitään. Ei siis tarvitse edes ilmoittautua poissaolevaksi.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
