Euroopan komission talouspolitiikan äänen sävyssä on tapahtunut varovainen muutos. Suomi sai tuoreessa komission kasvuraportissa kehuja työmarkkinoiden toimivuudesta.
Euroopan komissio on julkaissut vuotuisen kasvuraporttinsa ja niin sanotun varoitusmekanismi-raportin. Kasvuraportin perussävy on Suomen osalta edelleen melko myönteinen, vaikka Suomen julkista taloutta ei ole onnistuttu vakauttamaan suunnitellussa aikataulussa.
Komissio antaa tunnustusta suomalaiselle työmarkkinajärjestelmälle toteamalla, että ”suomalaiset työmarkkinat toimivat yleisesti ottaen hyvin”. Tämä on paljon sanottu taholta, joka on talouspolitiikan suositusarsenaalissaan perinteisesti painottanut työmarkkinoiden sääntelyn purkamista. Kehujen taustalla on tuore keskitetty työllisyys- ja kasvusopimus, mutta kysymys on myös jonkinasteisesta komission asenteiden muutoksesta.
Pelkät kepit eivät riitä
Aikaisemmin komissio on vaatinut tiukempaa talouskuria ja lisää rakenteellisia uudistuksia.Etelä-Euroopan työttömyysluvut ja heiveröiset kasvuluvut ovat selvästi heikentäneet komission uskoa siihen, ettei Euroopan rattaita saada pelkillä kepeillä pyörimään.
Porkkanoiden löytäminen EU-tasolla on kuitenkin vaikeaa. Elvytystä tarvitaan eniten siellä, missä on vähiten elvytysvaraa ja yhteisvastuulliselle talouspolitiikalle on tukea vain siellä, jossa oltaisiin saajan puolella.
Näissä oloissa päähuomio keskittyy finanssimarkkinoiden toiminnan parantamiseen. Keskuspankin ultrakevyt rahapolitiikka on eliminoinut pankkikriisin riskit, mutta rahaa ei virtaa kriisimaissa reaalitalouteen. Riskipreemioiden vuoksi korkotaso ylittää monen yrityksen kipukynnyksen ja moni pk-yritys ei taida saada rahaa ollenkaan. Pohjoisessa korot ovat puolestaan alhaalla, mutta kasvunäkymien puute syö investointihalukkuutta.
Komission toive on, että pankkiunioni etenisi nopeasti. Se mahdollistaisi finanssimarkkinoiden uudelleenintegraatiota ja korkojen laskua Etelä-Euroopassa sekä lisäisi investointeja siellä. Investointien aiheuttama kysynnän kasvu leviäisi mahdollisesti koko mantereelle.
Saksa tikun nokassa
Kysyntää voi kasvattaa myös kulutuksen kautta. Komissio painottaa, että yksityisiä investointeja ja kulutusta edistetään siellä, missä on enemmän liikkumavaraa. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä Saksaa, jonka ulkomaankaupan ylijäämä on pysynyt seitsemässä prosentissa BKT:sta, vaikka palkat ovat viime aikoina alkaneet taas kasvaa vuosikymmenen kestäneen hevoskuurin jälkeen.
Erityisesti Saksan valtavan ulkomaankaupan ylijäämän vuoksi komissio on päättänyt ensimmäistä kertaa tehdä Saksasta syventävän raportin, jossa arvioidaan maan mahdollisia ulkoisia epätasapainoja, jotka vaarantaisivat unionin toiminnan vakautta.
Sosiaalista ulottuvuutta vahvistettava
Unionin kasvua tavoittelevassa politiikassa jäsenmaille suurin lisä-arvopotentiaali on sisämarkkinoiden integraation syvenemisessä ja yhteisessä kauppapolitiikassa. Näiden kehittämisessä on otettava huomioon sosiaalinen kestävyys, erityisesti työntekijöiden oikeudet.
Akava ja muut suomalaiset palkansaajajärjestöt pitävät sosiaalisen ulottuvuuden kehittämistä keskeisenä unionin integraation kehittämisessä. Perusoikeuksia ei saa alistaa sisämarkkinaliikkuvuuksille ja taloudellisille oikeuksille.
Teksti: Eugen Koev, pääekonomisti