Aura Salla, Ville Niinistö, Merja Kyllönen ja Eero Heinäluoma väittelivät.
Insinööri-lehti politiikka

Äänestäjät ratkaisevat sääntelyn suunnan

Vaalipanelistit tiivistivät, mistä eurovaaleissa päätetään ja missä kulkevat ehdokkaiden rajalinjat.

Kansalaiset päättävät kesäkuussa pidettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa, lisääkö unioni sääntelyä vai purkaako se sitä.

– Se kysymys näkyy kaikilla rintamilla – luonnonsuojelussa, ilmastonmuutoksen torjunnassa, digitalisaatiossa, SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma tiivisti vaalipaneelissa tänään Eurooppasalissa Helsingissä.

Tilaisuudessa valitut edustajat väittelivät seuraavan vaalikauden tärkeimmistä kysymyksistä. Vasemmisto ja vihreät puolustivat väittelyssä sääntelyn lisäämistä, kun taas kokoomuksen kansanedustaja Aura Salla erottui kielteisellä linjalla.

– EU tekee isoja asioita, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa, rakentaa turvallisuusyhteisöä ja talouspolitiikkaa, mutta esimerkiksi koulutus, sosiaalipolitiikka ja työvoimapolitiikka kuuluvat läheisyysperiaatteen piiriin eli Suomen eduskunnan päätäntään, Salla linjasi.

Juomakorkeista urputtaminen sivuuttaa pääasian

Vaikka kokoomus erottautui paneelissa vihreistä ja vasemmistopuolueista, muun muassa EU-vastaista laitaoikeistoa ei edustanut lavalla kukaan. Se suhtautuu EU:hun kokonaisuudessaan kielteisimmin.

– EU:n juomakorkkiasetus ärsyttää monia, koska isot miehet eivät osaa avata korkkia, mutta siinä samassa unohtuu, että me hukumme muoviin. Muovipullon korkki on kuudenneksi yleisin roska, joka kelluu Suomen rannoille, sanoi vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö.

Vasemmiston ja oikeiston välinen ero näkyi sääntelyn lisäksi työmarkkinakysymyksissä. Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen piti tärkeänä, että EU huolehtii unionin laajuisesta minimisääntelystä työehdoissa.

– Kapitalismi etsii aina keinot dumpata tuotantoa edullisempiin maihin ja syventää kilpailukierrettä, ellei ole toimijoita, jotka vetävät rimaa ylöspäin, hän sanoi.

Datajätit toimivat oman päänsä mukaan

Talouden sääntelyssä kärjistyi kysymys tekoälystä ja henkilökohtaisesta datasta. Eurooppalaiset ovat jälkijunassa esimerkiksi sosiaalisen median kehityksessä verrattuna Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Panelistit pitivät tärkeänä, että oikeus omaan dataan säilyy ihmisellä itsellään, mutta eroja syntyi siinä, miten oikeutta tulisi suojata.

Salla suhtautui skeptisesti EU-tason sääntelyyn eikä pitänyt mahdollisena, että unioni saisi suitsittua ulkomaisia datajättejä. Muut sen sijaan halusivat johtaa Eurooppaa eettiseen datan käyttöön ja asettaa siten standardeja koko muulle maailmalle.

Yhteisiä näkemyksiä puolueiden välillä oli maahanmuutossa ja koulutuksessa. Koko maanosa kärsii matalasta syntyvyydestä, ja uusia osaajia tarvitaan maahan. Maahanmuuttoa on helpotettava sekä unionin sisällä että sen ulkopuolelta. Tässä auttaa myös ulkomaisten tutkintojen hyväksyminen unionissa.

Vaalipaneelin järjesti iso joukko ammattijärjestöjä. Insinööriliitto oli yksi järjestäjistä.

Teksti ja kuvat: Janne Luotola