Eduskunta hyväksyi kilpailukieltosopimuksia koskevat lainsäädäntömuutokset eilen.
– Laki muuttuu siten, että työnantajille syntyy korvausvelvollisuus kilpailukieltosopimuksen tekemisestä riippumatta siitä, kuinka pitkästä kilpailunrajoituksesta on kyse, kertoo Insinööriliiton lakimies Satu Tähkäpää.
Alle kuusi kuukautta kestävissä sopimuksissa korvauksen pitää olla vähintään 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta. Jos kilpailukieltosopimuksen kesto ylittää kuusi kuukautta, korvauksen on oltava koko rajoitusajalta vähintään 60 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta.
Yli 12 kuukautta kestävistä rajoituksista sopiminen on jatkossakin kiellettyä, mikä ei koske ylimpiä johtajia.
Laissa on säädetty korvauksen maksuajankohdasta; se on maksettava aiempina palkanmaksupäivinä, ellei muuta sovita irtisanomisen päättämisen jälkeen.
Työnantaja voi irtisanoa
Tähkäpään mukaan työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa. Sen pituuden on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.
– Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanonut työsuhteensa.
Lailla on vuoden siirtymäaika
Uusia säännöksiä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin 1.1.2023 alkaen. Työnantajilla on ensi vuoden aikana oikeus irtisanoa ennen lain voimaantuloa tehdyn kilpailukieltosopimuksen ilman irtisanomisaikaa.
Jos vanhassa kilpailukieltosopimuksessa on sovittu korvauksesta ja se on maksettu tai alettu maksamaan ennen lain voimaantuloa, sopimus pysyy voimassa.
– Kilpailukieltosopimus ei edelleenkään sido työntekijää, jonka työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä eli käytännössä työnantaja irtisanoo tuotannollis–taloudellisella perusteella, Tähkäpää korostaa.
Liitolla vahva rooli lakimuutoksessa
Insinööriliitto on ollut aktiivisena ja aloitteellisena kilpailukieltojen muuttamisessa. Vuodesta 2018 Tähkäpää on osallistunut asiantuntijana niin asiaa valmistelleissa työryhmissä kuin eduskunnan kuultavana.
Hänen mielestään uudistuneeseen lainsäädäntöön voi olla periaatteessa tyytyväinen. Jotain jäi kuitenkin uupumaan.
– Halusimme täysimääräisen korvauksen koko rajoituksen ajalta, mutta se ei toteutunut. Myöskään ajamamme kielto työnantajalle, joka olisi estänyt tätä vetoamasta mitättömyyteen, jäi puuttumaan laista.
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuva: Shutterstock
