Ulkomaalaiset Suomeen muuttaneet ihmiset pitävät suomalaisesta elintasosta, luonnosta, turvallisuudesta sekä työn ja vapaa-ajan joustavasta yhdistämisestä. Sen sijaan työmahdollisuuksia ja palkkatasoa ulkomaalaiset eivät pidä Suomen vahvuuksina, selviää Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeen osajulkistuksesta.
Yli 70 prosenttia löytää Suomesta osaamistaan vastaavaa työtä. Silti kielimuuri ja vaikeus löytää ystäviä vaikeuttavat kotoutumista. Kotoutuminen on erityisen vaikeaa työpaikan saaneen ulkomaalaisen mukana muuttavalle puolisolle. Toisaalta perheen ja lasten vuoksi ollaan myös valmiita sitoutumaan maahan.
Suomen tai ruotsin kielen oppiminen helpottaa kotiutumista. Moni toivoo mahdollisuutta opiskella kieltä työn ohessa, mikä edellyttää työnantajilta opiskelumahdollisuuksia. Toisaalta joissakin tehtävissä työnantaja voisi päättää, että niitä hoidetaan englanniksi.
Kielen lisäksi työnantajilta ja työkavereilta toivotaan pääsyä kotimaisiin verkostoihin. Esimerkiksi Insinööriliitolla on jo englanninkielisille jäsenille tarkoitettu verkosto.
Myös ulkomaisen korkeakoulututkinnon hyväksilukemisessa tai työkokemuksen eduksi katsomisessa on parantamisen varaa.
Työ tuo Suomeen
Ulkomaalaiset muuttavat Suomeen pääasiassa töiden tai opiskelupaikan saamisen vuoksi. Muita yleisiä syitä muuttaa on halu asua Suomessa tai se, että puoliso on suomalainen. Myös puolison Suomesta saama työpaikka tuo vastaajia maahan.
Mitä korkeampi on muuttajan koulutustaso, sitä todennäköisemmin hän muuttaa työn perässä. Työn vuoksi muuttaneista suurin osa oli kyselyssä 30–49-vuotiaita. Yli puolella muuttajista ei ollut aiempia siteitä Suomeen.
Työpaikoista yli puolet on löytynyt niin, että muuttaja on hakenut paikkaa etukäteen ulkomailta käsin. Tieto työpaikoista löytyy useimmiten hakukoneella, sosiaalisesta mediasta tai työnantajien sivuilta. LinkedIn on tärkein työnhaun alusta.
Niistä, jotka muuttivat maahan ilman tiedossa olevaa työpaikkaa, reilu puolet työllistyi ensimmäisen vuoden aikana.
Kolme neljästä kokee saaneensa osaamistaan vastaavaa työtä. 16 prosenttia kokee olevansa ylipätevä tämänhetkiseen työhönsä. Yli puolet pitää uralla etenemisen mahdollisuuksiaan hyvinä.
Suomessa ulkomaalaisia houkuttelevat elintaso, luonnonläheisyys, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä yleinen turvallisuus. Lapsiperheet arvostivat etenkin julkisen sektorin tarjoamia palveluita lapsille ja perheille.
Kotoutuminen kestää vuoden
Elämään sopeutuminen Suomessa on onnistunut yli puolella vastaajista jokseenkin hyvin. Vastaajista hieman alle puolet kokee sopeutuneensa alle vuodessa.
Kotiutumista uuteen maahan vaikeuttaa ylivoimaisesti eniten kielimuuri. Myös vaikeus löytää töitä ja saada ystäviä ovat isoja ongelmia.
Niistä, jotka ovat saaneet suomalaisia ystäviä, enemmistö on löytänyt ystävän töiden tai opiskelupaikan kautta. Ystäviä on löytynyt myös puolison ja lasten kautta. Yksinelävien ja lapsettomien on vaikea löytää ystäviä.
Muuttoon liittyvää tietoa haetaan useimmiten Suomen hallituksen internetsivuilta, hakukoneista ja suomalaisilta ystäviltä. Muuttajat pitävät hyödyllisimpänä tukena suomen tai ruotsin kielen koulutusta.
Syrjintä kiusaa yhä
Syrjintää on kokenut lähes 40 prosenttia ulkomaalaisista. Kaksi kolmesta syrjintää kokeneesta on tullut syrjityksi työnhaussa. Syrjintää voi ehkäistä ulkomaalaisten mielestä anonyymillä rekrytoinnilla. Yli puolet on kokenut syrjintää myös työpaikalla. Syrjinnän syyksi on arveltu useimmiten kielitaustaa, kansallisuutta ja etnistä taustaa.
Ulkomaalaiset pitävät tärkeänä, että työpaikoilla myös epämuodollinen keskustelu käytäisiin yhteisellä kielellä.
Pois muuttaminen on käynyt 39 prosentin mielessä. Suomessa vietetty aika ei vaikuta juurikaan lähtöhalukkuuteen, mutta nuoret ovat vanhoja halukkaampia lähtemään.
Suomesta on saanut viimeisen viiden vuoden aikana oleskeluluvan työn perusteella vuosittain 18 000–30 000 ulkomaan kansalaista.
Tutkimuksen toteutti E2 Tutkimus monipuolisella elinkeinoelämän, palkansaajien ja julkisen sektorin rahoituksella. Kyselyyn vastasi 753 ulkomaalaista.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Alexander Maximov /Mostphotos
