E-urheiluselostaja, ammattiyhdistysaktiivi Teemu Hiilinen pitää tämänpäiväisessä Suomi-areenan keskustelutilaisuudessa nykyisen työelämän ongelmana pakkoyrittäjyyttä. Käytännössä yhä useampi joutuu tekemään työtä muodollisesti yrittäjänä, vaikka sama työ on tosiasiallisesti työnjohdon alaista ja olisi tarjolla myös työsuhteisena.
Lainsäädäntö erottelee palkkatyön ja yrittäjyyden jyrkästi toisistaan. Tämä vaikeuttaa työn eri muotojen yhdistämistä toisiinsa uran aikana, koska työntekijä uhkaa pudota kummankin ryhmän sosiaaliturvan ulkopuolelle.
– Yrittäjyyteen ei saa pakottaa. Yrittäjyyden pitää olla lähtöisin ihmisestä itsestään. Moni kevytyrittäjän työllistäjä poimii vain rusinat pullasta. Kevytyrittäjällä ei ole aina mahdollisuutta päättää, kenelle hän tekee töitä. Se on työvoiman riistoa.
Hiilinen tarjoaa ratkaisuksi kahta keinoa: työmarkkinajärjestöjen on solmittava kaikelle työsuhteiselle työlle työehtosopimus, ja valtion tulee taata ihmisille perustulo. Tällöin ihmiset voivat tehdä joustavasti työtä eri työmuodoissa.
Sosiaaliturvat voisi yhdistää
Kevytyrittäjiä edustavan Uusi työ ry:n toimitusjohtaja Joonas Tuompo parantaisi yrittäjien sosiaaliturvaa niin, että sen voisi yhdistää palkkatyöläisen sosiaaliturvaan.
– Suurin väliinputoaja nykymallissa on henkilö, joka haluaa tehdä sekä palkkatyötä että toimia kevytyrittäjänä.
Kevytyrittäjiksi kutsutaan henkilöitä, jotka laskuttavat työstään kuin yrittäjät mutta jotka ovat muodollisesti työsuhteessa laskutuspalveluun. Laskutuspalvelu hoitaa kaiken yrittämiseen liittyvän byrokratian kevytyrittäjän puolesta.
Uusi työ ry:n kyselyn perusteella suurin osa kevytyrittäjistä haluaa olla kevytyrittäjä omasta tahdostaan, vaikka vaihtoehtoinen perinteinen työsuhde olisi tarjolla. Hän haluaisi lisätä yksilöiden valinnanvapautta.
– Yhtä hyvin kuin puhutaan pakkoyrittäjyydestä voidaan puhua myös pakkopalkkatyöläisyydestä.
Uusia malleja kannattaa kokeilla
Myös yrittäjä Peter Versterbacka korostaa valinnanvapautta työn muodosta tai sen ehdoista päättämisessä. Hän patistaa yhteiskuntaa kokeilemaan uusia malleja, oli kysymys sitten esimerkiksi perustulosta tai perustilistä.
– Meidän pitää uskaltaa kokeilla. Varsinkin startup-puolella tiedetään, etteivät kaikki kokeilut aina onnistu. Jos ei uskalleta kokeilla, ei päästä ikinä maaliin.
Alustatyö ja kevytyrittäjyys ovat yleistymässä lainsäädännöllisistä vaikeuksista huolimatta. Uusi työ ry:ssä on jäseniä jo noin 150 000, joista 30 000 liittyi viime vuonna.
Ilmiöön on herätty vuosia sitten myös ammattiliitoissa. Esimerkiksi Insinööriliittoon kuuluu runsaasti yrittäjiä, joille liitto tarjoaa palveluita.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Arne Trautmann /Mostphotos
16.7. korjattu: Uusi työ ry:ssä on jäseniä noin 150 000 eikä 50 000.
