Visuaalisesta teknologiasta työssään vastaavalle insinööri Aleksi Saariselle festivaalilavatekniikan rakentaminen on tuttua. Hänen työpaikkansa Kuja Media keskittyy tapahtumien teknisiin toteutuksiin.
– Ensimmäinen askel on tarpeiden kartoitus. Selvitetään tapahtuman osallistujamäärä, artistit ja heidän mukanaan tuoma tekniikka, millaista muuta tekniikkaa käytetään, kuinka korkea esiintymislavasta tulee ja millaista tekniikkaa lavarakenteisiin voi ripustaa.
Saarisen työpöydällä on tänä kesänä suuremmista festivaaleista mm. Lisää löylyä- ja Kaaos-festivaalit Vaasassa sekä pienempiä kaupunki- ja kylätapahtumia. Tekniikkaa ja teknistä henkilökuntaa kiertää alihankinnan kautta myös muilla festivaaleilla.
Peruskäsityökaluilla pääsee pitkälle
Festivaalilavan rakentaminen alkaa pohjatyöstä. Ensin on katsottava esiintymislavan paikka, alueen olemassa oleva infrastruktuuri, maasto ja sähkön saatavuus.
– Kun lavaa lähdetään rakentamaan, nämä on oltava hyvin tarkkaan tiedossa, Saarinen huomioi.
Esiintymislavatekniikka rakentuu pääosin alumiinisista trussiputkimoduuleista eli ristikkopalkeista. Festivaalilavan kattorakenteet ovat pääsääntöisesti valmistajan räätälöimiä valmisrakenteita. Kalustoa kuljetetaan kuorma-autoilla.
Tapahtumapaikalla painavien asioiden liikutteluun käytetään apuna trukkeja. Lisätyökaluna voi olla kuukulkija, jos on tarvetta päästä käsiksi rakenteiden yläosiin.
– Muuten lavan rakentamisessa pärjätään peruskäsityövälineillä.
Artisteilla on Saarisen mukaan yleensä mukana omaa teknistä henkilökuntaa. Tekniikan toimittajan tehtävä on ottaa artisti vastaan ja monitoroida tekniikkaa esiintymisen aikana.
Sää vaikuttaa turvallisuuteen
Saarinen kertoo, että lavarakenteen tekijältä saatu rakenneraportti määrittää, miten lava rakennetaan oikein, kuinka lava sidotaan ja kuinka paljon ballastia eli painolastia lava tarvitsee. Lavarakenteiden turvallisuus edellyttää raportin noudattamista.
Ennen lavan pystytystä on tehty etukäteen laskelmat siitä, paljonko tekniikkaa lavalle voidaan rakentaa. Tämä tarkoittaa muun muassa kaiuttimien, valojen ja videoseinien ripustamista.
Myös tuuliolosuhteet on otettava huomioon. Rakenteita, mitkä aiheuttavat paljon tuulikuormaa, kuten videoseinät ja sivupressut, voidaan joutua ottamaan alas.
– Esimerkiksi yhdellä festivaalilla purettiin voimakkaan tuulen takia pois videoseinää yötä vasten ja katosta laskettiin alas rakenteita, jotta painopistettä saatiin alemmas. Kun säiden armoille viedään satojen tuhansien eurojen tekniikkaa, myös sateelta suojaaminen on tietysti tärkeää.
Tulevaisuudessa visuaalisuus kasvaa
Saarinen arvelee, että tuulevaisuudessa festivaalilavojen tekniikka muuttuu entistä visuaalisemmaksi.
– Saatetaan hyödyntää enemmän videoseiniä ja niissä luovasti videomateriaalia. Valotekniikka kehittyy ja myös valoilla saadaan visuaalisuutta aikaan nykyistä paremmin.
Uusille työntekijöille on tulevaisuudessa tarvetta. Alasta kiinnostuneita Saarinen neuvoo hakemaan mukaan keikkatöihin.
Teksti: Lauri Väänänen
Kuvat: Sami Peltoniemi
