Toukokuussa uusi yleistuki korvaa aiemman työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Yleistuen käyttöönoton yhteydessä otetaan käyttöön yhden hakemuksen mallin ensimmäinen versio. Se toteutetaan osana Kelan etuuskäsittelyn uudistavaa Eepos-ohjelmaa, jonka on tarkoitus automatisoida prosesseja.
Asiakas voi hakea jatkossa samalla hakemuksella yleistukea ja yleistä asumistukea. Kelan visiona on, että tulevaisuudessa kaikkia tukia voidaan hakea yhdellä ja samalla hakemuksella, ja tietojärjestelmä kerää ja käsittelee tietoja automaattisesti päätöksen tueksi.
– Pyrimme helpottamaan arjen kuvailemista sosiaaliturvaetuuden saamiseksi meidän hakemusviidakossamme, tiivistää Kelan Eepos-hankkeesta vastaava johtaja Nina Nissilä.
Sosiaalitukien myöntämiseen automatisoinnilla ei ole vaikutusta. Ei-harkinnanvaraiset tuet, kuten lapsilisät, maksetaan edelleen määrättyjen ehtojen mukaan. Harkinnanvaraisissa tuissa työntekijä tekee edelleen päätöksen tuen myöntämisestä.
– Se, mikä voi muuttua, on se, että päätökset tulevat nopeammin.
Harkinnanvaraisten tukien käsittelypäätökset nopeutuvat, koska uusi tietojärjestelmä kerää automaattisesti tietoa eri lähteistä ja koostaa ne päätöksen teon tueksi.
Aluksi automatisoidaan kolme tukea
Ensimmäisenä etuuspalveluina Eepoksessa uudistetaan kuntoutusrahan, perhe-eläkkeen ja sotilasavustuksen etuuskäsittely. Samalla tavoitteena on lisätä automaatiota etuuksien käsittelyssä.
Kyseiset sosiaaliturvaetuudet valikoituivat ensimmäiseen vaiheeseen niiden suhteellisen pienen volyymin ja erilaisuuden takia. Ne muodostivat viime vuonna noin 1,5 prosenttia kaikista Kelan maksamista etuuksista.
Tuet ovat keskenään erilaisia, koska perhe-eläke on jatkuvamaksatteinen, kuntoutusraha perustuu harkintaan ja sotilasavustukseen on yksiselitteiset edellytykset.
– Kokeiluun piti saada enemmän kuin yksi etuus ja keskenään erilaisia etuuksia, jotta voimme luoda kattavan perustan seuraavien etuuksien nopealle ja sujuvalle uudistamiselle, Nissilä perustelee.
Kelan visiona on, että asiakkaan tarve asioida viraston kanssa vähenee tai joissain etuuksissa jopa poistuu kokonaan, kun etuuksien maksu on pitkälle automatisoitu ja asiakkaalle helppoa. Kela tekee automaattisia päätöksiä tosin jo nykyisessä tietojärjestelmässään, mutta tekniikka on vanhentumassa.
Kela tehostaa toimintaansa
Automatisoinnin tarkoitus on sujuvoittaa asiointia ja tehostaa Kelan toimintaa, mikä näkyy myös työntekijöiden määrässä. Viraston työntekijämäärä on lähtenyt laskuun vuoden 2022 huipun vajaasta 8 600 työntekijästä. Viime vuoden lopulla oli vajaat 8 200 henkeä, ja tänä vuonna tavoitteena on vähentää noin 130 tehtävää.
Kelasta ei vähennetä irtisanomalla, vaan poistuvien tai eläkkeelle jäävien työntekijöiden tilalle ei lähtökohtaisesti palkata uusia. Tekniikan alan työpaikkojen määrän kehityksessä vähennykset voivat olla muita henkilöstöryhmiä pienempiä.
– Tulevaisuus on hämärän peitossa. Vasta myöhemmin nähdään, miten tekoäly vaikuttaa työpaikkojen määrään.
Kela lisää tekoälyn käyttöä, mutta se ei suoraan liity vain Eepos-ohjelmaan. Tekoälyä käytetään muun muassa keskustelurobotissa, puheluiden litteroimisessa, asiakaspalautteen analysoinnissa, käännöksissä, liitteiden esikäsittelyssä, tietoturvan valvonnassa ja digivälineiden käyttöapurina.
Palvelimet sijaitsevat Euroopassa
Kela käynnisti Eepos-ohjelman joulukuussa 2023 ja valitsi viime vuonna Pricewaterhousecoopersin Business Services SRL:n (PWC) ohjelman toteuttajaksi. Hankinnan vertailuhinnan mukainen arvo kymmenelle vuodelle laskettuna on arviolta 589 miljoonaa euroa.
PWC räätälöi Kelalle uuden alustan etuuskäsittelylle, joka perustuu laajasti Salesforce-teknologiaan.
– Hyödynnämme Salesforcen Public Sector Solutionsia, joka on kokonaisuus julkisen sektorin tarpeisiin. Hyödynnämme valmista ohjelmistoa niin pitkälle kuin mahdollista, ja sen päälle rakennetaan meille spesifit ominaisuudet, Nissilä kertoo.
Yhteensä Eepos-ohjelmassa on työskennellyt tähän mennessä noin 700 henkilöä. Heistä PwC:llä työskentelee noin 370 henkeä.
Turvallisuus varmistetaan auditoinneilla
Uuden tietojärjestelmän myötä Kelan asiakkaiden tietoja säilytetään yhdysvaltalaisen Amazonin pilvialustalla, joka sijaitsee fyysisesti Länsi-Euroopassa. Kela varmistaa tilaajana, että pilvipalvelun tiedot ovat turvassa ja että niiden käsittely on GDPR-sääntelyn mukaisia.
Julkisuudessa on pidetty tietoturvan ja huoltovarmuuden kannalta riskialttiina, että tietoja säilytetään maan rajojen ulkopuolella. Eepos etenee kehitysaalloissa, ja jokaisessa aallossa käydään läpi käsiteltävät tiedot ja samalla tehdään päätökset tiedon sijainnista.
Tietohallintopäällikkö Ari Vähä-Erkkilä toimii Kelan pääarkkitehtina Eepos-ohjelmassa ja varmistaa PWC:n kanssa hankkeen strategisten tavoitteiden toteutumisen. Salaus ja toimintavarmuus varmistetaan auditoinneilla.
– Kaikkiin palveluihin liittyy riski palvelujen toimimattomuudesta. Maantieteellisesti hajautettujen ympäristöjen kohdalla tietoliikenneyhteyksien merkitys on toki suurempi. Meillä on kuitenkin erinomainen kumppani toteuttamassa tietoliikenneyhteyksiä.
Samanaikaisesti Kela tarvitsee osaavaa työvoimaa myös samanaikaisesti käytössä olevien vanhojen järjestelmien ylläpitoon. Teknisesti hankalinta on sovittaa nykyjärjestelmän toimintalogiikka uuden kanssa.
– Moni väliaikaisista ratkaisuistakin on käytössä useita vuosia, mikä it-järjestelmien kohdalla on verrattain pitkä aika, Vähä-Erkkilä sanoo.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Kuva: Htm, CC 3.0
