Verkkokaupan kasvu ja itsepalvelukassojen yleistyminen luovat tilausta insinööriosaamiselle. Kaupan liitto kannustaa tuotekehitykseen, jotta tulevaisuuden järjestelmät tilattaisiin Suomesta.
Itsepalvelukassat yleistyvät kivijalkaliikkeissä. Asiakkaat voivat skannata itse ostoksensa useissa K- ja S-ryhmän ruokakaupoissa sekä esimerkiksi Ikeassa. Lauttasaaren K-supermarketissa lähes puolet asiakkaista toimii itse.
– Ajattelin, että tämä on nuorten juttu, mutta myös vanhat käyttävät tätä ja sanovat, että he haluavat olla mukana kehityksessä, kertoo kauppias Ali Tikkala.
Tekninen osaaminen on tullut Lauttasaareen Keskolta, joka on palkannut hiljattain kymmeniä koodaajia digikehitykseen.
Itsepalvelukassojen myyntipöydät ovat valmistaneet suomalaiset Check Mark ja ITAV, ja kassojen ohjelmiston on kehittänyt Fujitsu. Ohjelmistoyhtiön koodareista suurin osa on suomalaisia.
– Uusia digiosaajia palkataan koko ajan, Tikkala vinkkaa.
Tyytyväisyys kasvaa
Ikea on käyttänyt itsepalvelukassoja Suomessa vuodesta 2008. Asiakkaiden tyytyväisyys niihin on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana 31:sta 87 prosenttiin.
– Lapset sanovat innoissaan vanhemmille, että ’hei, mennään tonne skannaamaan’, sanoo Ikean asiakkuusjohtaja Tarja Sallanen.
Omaa tuotekehitystä Suomen Ikealla ei juuri ole, mutta täälläkin syntyviä ideoita voidaan toteuttaa. Esimerkiksi puulavojen korvaaminen pahvilla keksittiin Suomessa, ja nyt sitä testataan Pohjoismaissa.
K- ja S-ryhmän kaupoissa itsepalvelukassat ovat herättäneet myös vastustusta, ja Lahden K-kaupassa niistä jouduttiin luopumaan. Silti Kaupan liiton kyselyyn vastanneista käyttäjistä 90 prosenttia piti itsepalvelukassoja hyvänä asiana.
Käyttöä tulee helpottaa
Kaupat hankkivat kassoille parasta tekniikkaa riippumatta siitä, tuleeko se ulkomailta.
– Tämä on suomalaisille insinööreille hyvä haaste. Heidän pitää kehittää helppokäyttöisiä kassoja, sanoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
– Insinööriosaaminen on Suomessa teollisuuslähtöistä, mutta myös kaupassa ja palvelualalla tarvitaan insinööriosaamista.
Tulevaisuus saattaa muistuttaa kansainvälisen verkkokaupan Amazonin esittämää visiota. Sen mukaan puhelimeen voi syöttää ostoslistan, ja sovellus ohjaa oikeaa reittiä kaupan läpi. Asiakkaat skannaavat ja maksavat ostoksensa itse omalla älypuhelimellaan.
Suomalaiset laahaavat
Kauppa digitalisoituu maailmalla vauhdilla, eikä Suomi ole kehityksessä kärjessä. Britanniassa ja Japanissa yli puolet ostoista tehdään mobiililaitteella, kun Suomessa osuus on vasta neljänneksen. Suomalaisten nettiostoksista yli 40 prosenttia tehdään ulkomaisista verkkokaupoista.
– Jos meidän kaupoillamme ei ole mobiiliostaminen hallussa, on vaikea kilpailla ulkomaisten kauppojen kanssa, Kurjenoja sanoo.
Moitteita saa erityisesti maksamisen vaikeus suomalaisissa verkkokaupoissa. Maksutapahtumat keskeytyvät usein teknisen vian vuoksi, eikä toivottua maksutapaakaan aina tarjota.
– Asiakkaat eivät tule sellaiseen kauppaan uudelleen.
Olemassa olevat maksupalvelut ovat kaupan alan mukaan liian hankalia pienyrittäjille. Suurin pettymys on se, ettei maksusovellusta voi yhdistää helposti muihin kaupan järjestelmiin.
– Palveluntarjoajien insinöörityöhön ei olla vielä tyytyväisiä.
Isot organisaatiot hankkivat digitaalista osaamista yleensä talon sisäisellä koulutuksella. Pienissä erikoisliikkeissä tähän ei riitä työvoimaa. Ne tarvitsisivat osaamista ulkopuolelta.
– Yhteistyön puute oppilaitosten kanssa on iso ongelma. Sitä kautta ei tule meille osaamista.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola, InsinööriliittoKauppakuva: Shutterstock