Insinööri-lehti

Kaupan asiat kuntoon

Viime viikot on keskustelu kiivaasti työnteon tulevaisuudesta. Maan hallituksen kilpailukykyloikkatavoitteet ovat saaneet mielipiteet ja mielet kuohumaan. Sitä ei käy kieltäminen, etteikö jotain pitäisi tehdä. Kysymys kuuluukin, että mitä, miten ja kenen.

Tämän kaiken keskellä on ollut oivallinen aika pohtia omaa työsarkaani, kaupan alan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta. Olemme saaneet palautetta puolin ja toisin. Jotkut ovat sitä mieltä, että näinä vaikeina aikoina homma kannattaa ehkä haudata ja palata asiaan, kun tunnelin päässä näkyy enemmän valoa.

Toinen puoli taas kannustaa jatkamaan, hyvällä asialla kun olemme. Nyt jos koskaan on oikea aika toimia. Jokainen voima tarvitsee vastavoimansa, myös työelämässä. Olemme huomanneet, että työnantajan leiri on tiivis ja yhtenäinen, joten myös työntekijöiden on syytä olla sitä.

YTN otti reilu vuosi sitten kaupan alan erityiskohteekseen juuri samoista syistä, jotka tällä hetkellä vellovat keskustelussa. Kaupan alalla on työntekijätasolla turvanaan oma vahva ja perinteikäs työehtosopimus ja ylin johtoporras on takuulla hoitanut omat sopimuksensa parhain päin. Väliin jää suuri joukko ylempiä toimihenkilöitä, niitä tuloksentekijöitä, jotka mahdollistavat kahden edellisen ryhmän työn teon. On siis puhtaasti oikeudenmukaista ja kohtuullista, että tämäkin joukko saisi nauttia vakaudesta ja turvasta oman työehtosopimuksen muodossa.

Kaupan ala on tehnyt kaksi kyselyä jäsenistölle. Ensimmäisessä kyselyssä tärkeimmiksi remontin tarpeessa oleviksi teemoiksi nousivat raha, aika, liikkuminen, perhe ja työ sekä hyvinvointi. Toisen tulevaisuutta luotaavan kyselyn tulokset tukivat vahvasti ensimmäistä.

Raha – sehän meitä ihmisiä liikuttaa. Ylemmille toimihenkilöille sopimuksettomana alana kaupan ala ei ole minkään sopimusten piirissä, mitä tulee palkankorotuksiin. Palkkausjärjestelmien olemassaolokin riippuu paljon yhtiöstä.
Aika – sitä ei koskaan ole liikaa. Etätyöt, joustavat työaikamuodot ja työaikapankki. Työ ei aina vaadi tarkkaan määriteltyä aikaa ja paikkaa vaan erilaisille joustoille on mahdollisuuksia.

Liikkuminen – kaupan alalla jos jossain liikutaan paljon työn puitteissa. Miten hoituvat vapaa-ajalla matkustaminen ja sen korvaaminen, kilometrikorvaukset ja päivärahat sekä matkustuksesta aiheutuvien kulujen korvaaminen? Liikkumiseen liittyvät kysymykset ovat monelta osin auki ja tarvitsevat yhteisiä pelisääntöjä.

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen – millä alalla tämä olisi kunnossa tai helppoa? Erilaiset perhevapaat, sairaan lapsen tilapäinen hoito sekä erilaisten perhemuotojen ja elämäntilanteiden tukeminen vaikuttavat työn tekemiseen ja työssä jaksamiseen. Meillä kaikilla on elämää työn ulkopuolella ja sitä pitää vaalia.

Hyvinvointi – kukapa meitä ei haluaisi voida hyvin niin työssään kuin muussa elämässä. Johtamisen merkitys työhyvinvointiin on tunnustettava ja sitä on kehitettävä. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi ylemmillä toimihenkilöillä on vaarassa myös henkinen jaksaminen. Hyvinvointia tuo ja tukee vaikuttamismahdollisuudet, niin omaan työhön kuin yleisesti oman työpaikan asioihin.

Menestys lähtee yksilöstä. Jos yksittäisen työntekijän on hyvä olla, tekee hän parhaansa ja antaa suuremman panoksen työnantajalle kuin se, joka voi huonosti. Tästä hyvinvoinnista lähtee myös työnantajan menestys, hyvinvoivat prosessin osaset tekevät tulosta. Siksi edelleen kuljen tarmokkaasti eteenpäin liehuttaen lippua, jossa oikeudenmukaisuuden nimissä lukee ”Oma TES kaupan ylemmille!”.

Ulla-Mari Pasala
Insinööriliiton projektiasiamies