Ay-johtaja Josua Matan mukaan työntekijöiden asemaa on saatu parannettua Filippiineillä.
ITUC:n pääsihteeri Sharan Burrow kertoi työelämän ihmisoikeuksista maailmalla.
Seminaariin osallistui noin 300 kiinnostunutta kuulijaa.
Insinööri-lehti työelämä

Insinöörit tukevat ihmisoikeuksia

Suomalainen ay-liike on mukana raivaamassa tilaa työntekijöiden ihmisoikeuksille kolmella mantereella.

SASKin Solidaarisuuspäivillä yleisö eläytyi niin filippiiniläisen yhteiskunnan väkivaltaisuuksiin kuin Etelä-Afrikan viinitilojen työntekijöiden karuun arkeen.

Salissa kajahtaa kolme selkeää taputusta, kun yli 300-päinen yleisö paukauttaa käsiään yhteen täsmällisesti. Filippiiniläinen ay-johtaja Josua Matan huudahtaa lavalta käskyjä kädet ylhäällä. Kansainvälinen tunnelma on katossa Lahden Sibeliustalossa.

– Te olette mukana parantamassa filippiiniläistä yhteiskuntaa, Mata hihkuu.

Siinä yhteiskunnassa on paljon parannettavaa. Filippiinien historiassa on ollut diktaattoreita jo ennen nykyistä presidenttiä Rodrigo Dutertea, vaikka välissä koettiinkin myös demokratian vuosia.
Mata on maan Sentro-keskusjärjestön pääsihteerinä aktivisti ja mukana vaikuttamassa työntekijöiden heikon tilanteen hiljattaiseen kohenemiseen. Ja mies on myös täynnä tarmoa.

– Ajatelkaapa, olemme saaneet enemmän aikaan tyrannian aikana, kuin ennen sitä, hän ällistelee.

Muutaman viime vuoden aikana filippiiniläisnaisten äitiysloma on pidentynyt 60 päivästä 150 päivään, sairaanhoitajien palkat nousseet ja naisille järjestetty turvallisia tiloja. Lisäksi valtio hyväksyi kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen, joka lainsäädäntöön päätyessään parantaa julkisen alan työntekijöiden asemaa, jolloin heillä on esimerkiksi oikeus järjestäytyä ammattiliittoon ja neuvotella työehdoistaan.

Liitto ajaa järjestäytymisasteen nousua

SASKin jäsenenä Insinööriliitto tukee näiden ja muiden globaalien työelämän ihmisoikeuksien toteutumista maailmalla. Insinööriliitto on myös rahoittajana filippiiniläisiä metalli- ja elektroniikka-alan työntekijöitä hyödyttävässä hankkeessa, jossa tähdätään alan järjestäytymisasteen kasvuun, vuokratyöntekijöiden aseman parantamiseen ja äitiysvapaiden pidentämiseen.

Mata elää äänekkäänä aktivistina jatkuvan uhan alla. Diktaattori Duterten joukot käyvät huumesotaa, jossa tapetaan niin huumeidenkäyttäjiksi epäiltyjä kuin kaikki, jotka vastustavat väkivaltaisuusia. Myös ay-aktivisteja.

– Minulta kysytään, että pelkäänkö. Totta kai pelkään!

Mata sai paistatella Solidaarisuuspäivien muiden kansainvälisten vieraiden ihailussa. Namibialaissyntyinen ILO:n tuore työelämäasiantuntija Hilma Mote tunnusti heti, että hänellä ei olisi ollut Josua Matan rohkeutta.

– Kun Josuan äiti pyysi häntä luokseen Yhdysvaltoihin turvaan, minä olisin varmasti pakannut laukkuni ja lähtenyt.

Rotusorron ikeestä koulutielle

Mote itse on Apartheidin alla varttunut nainen, jonka vähävarainen äiti sinnikkäästi maksoi tyttärensä koulutuksen. Hänet tunnetaan erityisesti afrikkalaisten naisten oikeuksien puolustajana. Lahdessakin Mote liputti nuorten ja naisten esiinmarssia.

– Ay-liikkeessäkin miehet ovat valta-asemassa. Naisten on aika astua korkeampiin asemiin liitoissa.

Solidaarisuuspäivien iltajuhlassa maistellun Reilun kaupan viinin maussa havaittiin uusia vivahteita, koska päivällä oli kuultu karuja tosiasioita Etelä-Afrikan viinitilojen työntekijöiden arjesta.  SASK ja uuden ”reilumpia rypäleitä” tavoittelevan hankkeen rahoittajaliitto PAM vierailivat työntekijöiden luona tammikuussa.

– Työntekijät kärsivät töissä yleisesti lämpöhalvauksista pelloilla, joissa ei ole minkäänlaista varjoa. Heillä ei myöskään ole taukotiloja, jossa syödä ja säilyttää ruokiaan suojassa valtavalta kuumuudelta.

Afrikka on SASKin agendalla muutenkin. Suomen hallituksen vastikään myöntämä 22,5 miljoonan euron lisärahoitus kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle luo uusia mahdollisuuksia ja vahvistaa nykyistä toimintaa.

Teksti: Sini Saaritsa
Kuvat: Lassi Kaaria