Naisten ja miesten palkat eroavat yhä toisistaan.
Ensimmäinen kansainvälinen työkonferenssi järjestettiin Yhdysvalloissa vuonna 1919.
Insinööri-lehti

ILO penää Suomelta tietoa samapalkkaisuudesta

Työjärjestö seuraa Suomen toimia tasa-arvoisen palkkauksen saavuttamiseksi.

Vaikka sukupuolten tasa-arvoa koskeva lainsäädäntö on ollut pitkään Suomessa kattavaa, Kansainvälinen työjärjestö ILO kiinnittää säännönmukaisesti huomiota samapalkkaperiaatteen ja sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen käytännössä.

– ILO haluaa tietää, mitä olemme tehneet sen toteuttamiseksi, tiivistää ILO-asioista vastaava hallitusneuvos Liisa Heinonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työjärjestö pyytää työsyrjinnän torjuntaa koskevan sopimuksen raportoinnin yhteydessä lisäselvitystä myös romanien, saamelaisten ja maahanmuuttajien työelämän yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Suomella on näytön paikka, sillä se toimii ILOn hallitusneuvostossa kolmivuotiskauden kesään 2020 asti. Kaudellaan Suomi pyrkii ennen kaikkea tehostamaan järjestön toimintaa.

– Päähuomion kohteena on priorisoida ILOn ihmisarvoisen työn agendaa eli työntekijöiden ihmisoikeuksia ja perustavaa laatua olevia oikeuksia, kuten yhdistymisvapautta sekä pakkotyön, orjuuden ja ihmiskaupan torjuntaa, Heinonen luettelee.

Sopimukset ohjaavat lainsäädäntöä

Samapalkkaisuuskysymyksellä on pitkä historia. Vaikka valmista ei ole vieläkään tullut, edistystä on ILOn myötävaikutuksella tapahtunut.

– Naisilla ja miehillä ei ole enää erillisiä palkkaluokkia työehtosopimuksissa niin kuin takavuosina, Heinonen muistuttaa.

Järjestön laatimat sopimukset ja suositukset toimivat ohjenuorana maiden työ- ja sosiaalilainsäädännölle. Suomessa yhdistymisvapaus voi tuntua nykyään itsestään selvältä, mutta Heinonen sanoo ILOn vaikuttaneen taustalla.

Vaikka ILOlta puuttuu toimeenpano- ja tuomiovalta, sen laatimat sopimukset ja suositukset toimivat sopimuksen ratifioineiden kansallisten lainsäädäntöjen raameina, ja niitä saatetaan oikeusjärjestelmästä riippuen soveltaa myös tuomioistuimissa.

– ILOn sopimuksia pidetään Suomessakin oikeudellisesti velvoittavina, jos Suomi on ratifioinut sopimuksen.

Maailmanlaajuisesti ILOn tärkein vaikutus syntyy Heinosen mukaan yhteisistä sopimuksista ja suosituksista. Vaikka kaikki maat eivät ratifioikaan niitä, ne muodostavat globaalit standardit.

– ILO on vaikuttanut myös ihmisoikeuksia rikkovien järjestelmien, kuten Etelä-Afrikan apartheidin, poistamiseen, Heinonen havainnollistaa.

Työhön liittyvä kansainvälinen yhteistyö vaikuttaa myös Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaan. ILOn sopimukset on otettu huomioon YK:n ihmisoikeussopimuksissa. Erityisesti niiden määräykset järjestäytymisvapaudesta ja sosiaalisista oikeuksista perustuvat ILOn laatimiin sopimuksiin.

YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus kattaa myös ILOssa aiemmin hyväksytyt vammaisten työllisyyden edistämistä ja yhdenvertaisuutta työssä koskevat velvoitteet.

Häirintä kielletään kesällä

ILO juhlii tänä vuonna satavuotistaivaltaan. Järjestö perustettiin osaksi Kansainliittoa vuonna 1919 edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ja se on toiminut YK:n erityisjärjestönä vuodesta 1946. Suomi liittyi järjestöön vuonna 1920.

Juhlavuosi huipentuu kesäkuussa vuotuiseen konferenssiin järjestön päätoimipaikassa Genevessä Sveitsissä. Konferenssissa on tarkoitus muun muassa hyväksyä työssä tapahtuvan väkivallan ja häirinnän kieltävä sopimus sekä sitä täydentävä suositus.

– Toivottavasti se saadaan hyväksyttyä, Heinonen sanoo.

Jokaista jäsenmaata edustaa järjestössä neuvottelukunta. Se koostuu kolmikantaperiaatteella työmarkkinajärjestöistä ja valtiovallasta. Työntekijöitä edustavat ammattiliittojen keskusjärjestöt.

Akavaa edustaa Suomen ILO-neuvottelukunnassa Miia Kannisto. Hän kertoo, että Suomi kannattaa väkivallan ja häirinnän kieltävää sopimusta. Silti työnantajapuoli on asiasta eri mieltä.

– Työnantajat tuomitsivat väkivallan ja häirinnän työelämässä mutta eivät olleet valmiita sitovaan sopimukseen. Heidän mielestään suositus olisi riittänyt, Kannisto kertoo.

Teksti: Janne Luotola, Insinööriliitto
Kuva työntekijöistä: Boggy / Mostphotos
Kuva konferenssista: Schutz Group Photographers