Perjantaina 13. syyskuuta järjestettävänä tapaturmapäivänä kehotetaan kiinnittämään huomiota arjen tilanteisiin sekä töissä että kotona, etteivät kenenkään viimeisiksi sanoiksi jäisi ”tutustutaan näihin turvaohjeisiin sitten myöhemmin”.
Tapaturmapäivän erityisteemana on tänä vuonna työpaikkojen turvallisuustyö: miten sillä voidaan vaikuttaa henkilöstön turvallisuuteen niin työpaikalla kuin kotona, vapaa-ajalla ja liikenteessäkin.
Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona fyysisen vamman aiheuttavaa tapaturmaa, ja niihin kuolee lähes 3 000 ihmistä. Tapaturmista seuraa yli 400 000 lääkärikäyntiä ja kymmeniä tuhansia sairaanhoitojaksoja.
Tapaturmapäivänä muistutetaan, että hetken harkinnalla voi olla suuri merkitys.
“Pitäis joskus korjata tuo sirkkelinteräsuojus”
Työpaikoilla sattuu Suomessa vuosittain runsaat 100 000 tapaturmaa. Tyypillisimpiä ovat kompastumiset ja kaatumiset, jotka usein aiheutuvat lattioiden liukkaudesta tai kulkuväylillä lojuvista tavaroista.
Muita tyypillisiä tapaturmia ovat haavat ja puristumiset, joita tulee käsiteltäessä tavaroita tai työskenneltäessä käsityökaluilla.
Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien tutkinnassa on havaittu, että joka toisen työkuoleman taustalta löytyy virheellisiä menettelytapoja, esimerkiksi laiminlyöntejä riskinarvioinnissa, ohjeistuksessa ja työnsuunnittelussa.
Työn turvallisuuden kannalta on keskeistä perehtyä työvälineen oikeaan ja turvalliseen käyttöön sekä tutustua laitteen käyttöohjeeseen. Tärkeää on myös perehtyä työvälineen asentamiseen, säätöihin, huoltoon ja puhdistukseen sekä toimintaan mahdollisissa häiriötilanteissa.
Töiden suunnittelussa on syytä miettiä, mihin asti omat taidot ja voimat riittävät ja milloin on tarpeen hankkia ammattilaisten apua.
”Näytän kypärä päässä ihan hölmöltä”
Edelläkävijätyöpaikat panostavat työturvallisuuden lisäksi työntekijöiden vapaa-ajan ja työmatkojen turvallisuuteen.
– Moni työnantaja huolehtii jo laaja-alaisesti henkilöstönsä kokonaisturvallisuudesta, kertoo neuvotteleva virkamies Merja Söderholm sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Keinoja vapaa-ajan turvallisuuden edistämiseksi ovat esimerkiksi turvavälineiden kuten pyöräilykypärien jakaminen tai lainaaminen henkilöstölle.
Viimeisen viiden vuoden aikana on kuollut keskimäärin 20 ja loukkaantunut 911 pyöräilijää vuodessa.
Suurin osa pyöräilijöiden saamista vakavista vammoista kohdistuu päähän. Kypärä suojaisi vammoilta tai ainakin lieventäisi niitä.
Seuraukset ovat vakavimpia pyöräilijän ja autoilijan välisissä törmäyksissä. 70 prosenttia pyöräilijöiden kuolemista aiheutuu niistä. Suurin osa loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista on pyöräilijöiden yksittäisiä kaatumisia tai suistumisia.
Teksti: UP/Mika Peltonen