Ajankohtaiset näkökulmat kestävään talouteen ja hyvinvointiyhteiskuntaan kiinnostivat niitä yli 200 henkilöä, jotka olivat tulleet Metropolia ammattikorkeakoulun, Espoon kaupungin, Kauppakamarin ja Leppävaaran Rotary-klubin yhteiseen seminaariin.
Seminaari kokosi jo 15. kerran alueen työelämän ja koulutuksen avainhenkilöitä miettimään, ovatko kestävän talouden tavoitteet mahdollisia yhteisellä maapallollamme, miten arvojen pitäisi muuttua ja pitäisikö kvartaalin olla 25 vuotta.
– Kymmenen vuotta sitten aiheenamme oli yritysten yhteiskuntavastuu ja nyt kestävä talous. Haluamme pysyä ajan hermolla aiheillamme, avasi Leppävaaran Rotary-klubin presidentti Jarmo Pitkämäki tilaisuuden.
Metropolia innovoi
Kun Metropolia perustettiin viisi vuotta sitten, sen haluttiin olevan kansainvälinen, pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin suunnattu monialainen innovaatioammattikorkeakoulu.
– Nyt Metropolian vetovoima on erinomainen, sillä jokaista nuorten aloituspaikkaa kohden meillä on yli kuusi ensisijaista hakijaa, koulun rehtori Riitta Konkola hehkutti.
Metropolia nostaa pääkaupunkiseudun kilpailukykyä kouluttaessaan osaajia ja työelämän uudistajia. Lähes kaikki Metropoliasta valmistuneet työllistyvät valmistumisensa jälkeen. Tutkinnon suorittaneista 82 % työllistyy Uudenmaan maakuntaan ja pääkaupunkiseudulle.
– Meillä jokainen perustutkintoa suorittava osallistuu 10 opintopisteen laajuiseen, tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän kanssa tehtävään innovointityöhön, Konkola kertoi. Metropolian tutkimus- ja kehittämistyön volyymi on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut.
Energiaratkaisut uusiksi
Espoossa pääkonttoriaan pitävän Fortumin kestävän kehityksen johtaja Ulla Rehell ennusti suurta muutosta ajattelu- ja toimintatavoissamme.
– Olemme siirtymässä ja osittain jo siirtyneet aurinkotalouteen eli aurinkoon perustuvaan tuotantoon, jossa vesi-, meri-, tuuli-, bio-, aurinko- ja geoterminen energia ovat pääosassa.
Hän ennusti myös avoimien sähkö- ja lämpöverkkojen tuloa.
– Sähköverkosta tulee markkinapaikka, jossa sähkö kulkee kahteen suuntaan, hän sanoi. Asiakkaista tulee myös tuottajia ja tämä tekee kulutuksen ohjauksen ja älykkäät talotekniset ratkaisut mahdollisiksi.
Avoimessa lämpöverkossa asiakkaiden energia kilpailee energiayhtiöiden tuotannon kanssa. Rehellin mukaan energiasta maksetaan markkinahinta kaikille tuotantomuodoille riippumatta omistussuhteista tai kokoluokasta.
Näin kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa paikallisesti. Avoin verkko mahdollistaa ylijäämä- ja hukkaenergian hyötykäytön sekä parhaan käytettävissä oleva teknologian. Energiatehokkuus maksimoituu ja päästöt minimoituvat.
Pois epätaloudellisesta taloudesta
Tutkija Arto O. Salonen halusi puhua siitä, mistä vaietaan.
– Hyvinvoinnin perustan rapautuminen on tosiasia, hän tiesi.
Maailman talousfoorumin mukaan merkittävin lähitulevaisuuden uhka on sosiaalinen, nimittäin ihmisten välisen eriarvoisuuden lisääntyminen. Mutta ekologiset haasteet ovat vieläkin suuremmat.
– Olemme ajautumassa maailmaan, jossa elämän edellytykset luhistuvat. On huomattavan epätaloudellista esimerkiksi suosia sellaista maataloutta, jonka toiminta uhkaa mehiläisten meille tähän asti ilmaiseksi tarjoaman pölytyspalvelun jatkuvuutta.
Kolmasosa käyttämästämme ravinnosta edellyttää pölyttäjien olemassaoloa. Luonnon monimuotoisuuden uhraaminen lyhyen aikavälin voittoja tavoiteltaessa on kuin miinan virittämistä tuleville sukupolville.
Salosen mukaan luottamusta herättävän liiketoiminnan ekologisena lähtökohtana on ajattelu, jonka mukaan jätteet ovat osoitus virheellisesti tuotesuunnittelusta. Päästöt puolestaan osoittavat, että tuotantoprosessissa on virhe.
Cleantech-sektorin osaamisessa on kyse juuri tämän ajattelun soveltamisesta liiketoimintaan.
– Onneksi toiveikkaita askeleita ollaan Suomessa ottamassa kestävän talouden suuntaan cleantech-sektorilla, jonka kasvuksi ennustetaan huikeat 29 prosenttia kuluvana vuonna.
Kestävää taloutta on johdettava
’Mitä ei mitata, sitä ei voi johtaa. Mitä ei johdeta, sitä ei voi kehittää.’ Näin tiivisti toimitusjohtaja Tuula Pohjola Crnetistä kestävää taloutta.
– Globaali talouskriisi, ilmastonmuutos ja ihmisten eriarvoistuminen peräänkuuluttavat uutta talousajattelua – siis kestävää taloutta, joka mahdollistanee myös pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusasiat, Pohjola sanoi.
Vastuullinen liiketoiminta edellyttää hänen mukaansa ekonomiaa ja ekologiaa, mutta myös hyvää johtamista ja paikallista toimintaa sekä globaalia näkökulmaa liiketoimintaan.
Terveiset kaupunginjohtajalta
Nokian ja sen alihankkijoiden toiminnan supistuminen on Espoolle vakava paikka menokurin ja elinkyvyn kanssa painiskeltaessa.
– Samaan aikaan Espooseen on syntynyt enemmän uusia yrityksiä ja työpaikkoja kuin koskaan. Nyt on ratkaisevan tärkeää, että osaamisella pidetään kaiken kokoiset yritykset ja työpaikat Suomessa, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoi.
Hänen visiossaan viiden kaupunkikeskuksen Espoo luo sen Espoo-tarinan, joka on kaikille asukkaille tärkeä.
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto