Työpaikoilla ilmenee ristiriitoja ja se on täysin normaalia, kertoo Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Tarja Räty. Työpaikkojen välillä on sen sijaan isoja eroja, miten ristiriitoihin suhtaudutaan ja puututaan. Erimielisyydet pitää kuitenkin pystyä ratkaisemaan, jotta ne eivät haittaa työn tekemistä.
Kahden ihmisen tai ihmisryhmien välille syntyy usein ristiriitoja erilaisten mielipiteiden tai näkemysten takia. Ihmiset peilaavat asioita ja ratkaisuja omien kokemustensa ja tietämyksensä kautta. Jos asioista ei koskaan olla eri mieltä vaan kaikki peesaavat mielipiteissään joukon johtajaa, tämä saattaa kertoa työyhteisössä vallitsevasta pelon ilmapiiristä. Parhaimmillaan erilaiset ja rakentavasti esitetyt mielipiteet ja näkemykset auttavat työyhteisöä kehittymään.
Ongelmat ratkeavat usein puhumalla
Erilaiset mielipiteet ja vastakkaiset näkemykset voivat toisinaan ajaa ihmisiä työyhteisössään kovaankin sananvaihtoon. Jos riitaa ei puhalleta ajoissa poikki, tilanne saattaa johtaa epäasialliseen käytökseen. Ristiriitaan ajautuneiden henkilöiden pitäisi selvittää keskinäinen ongelmansa. Jos he eivät kykene tähän, apuun voi pyytää esimiestä tai työsuojeluvaltuutettua.
– Ainakaan aluksi ei kannata ottaa käyttöön kovin järeitä keinoja, vaan asia ratkeaa usein puhumalla. Jos pelkästään puhumalla sopiminen ei auta, voidaan kirjata sovitut toimenpiteet ja seurata niiden toteutumista, Räty opastaa.
Ristiriitatilanne käynnistyy usein huonosta tai liian vähäisestä viestinnästä. Virheellinen tai puutteellinen tieto voi synnyttää huhupuheita ja väärinkäsityksiä. Esimerkiksi väärin kuultu tai ymmärretty lause saattaa laukaista isonkin konfliktin kahden henkilön välillä.
Räty kertoo, että työyhteisön rakenteelliset ongelmat aiheuttavat noin 90 prosenttia työpaikoilla ilmenevistä ristiriidoista. Muun muassa stressaava tai muuttunut työympäristö, epäselvyydet työn tavoitteellisuudessa ja työtehtävissä sekä epätasa-arvoisuuden kokemista tukevat käytännöt lisäävät erimielisyyttä.
Vain noin 10 prosenttia ristiriidoista johtuu ihmisiin ja tunteisiin liittyvistä seikoista. Näissä tilanteissa ihmiset kokevat, että johtamistyyli ei toimi ja esimiehellä on vaikeuksia kohdata erilaisia ihmisiä ja tilanteita. Huono käytös, kielteinen asenne sekä kateellisuus ovat kasvualustoja erimielisyyksille.
Varhainen puuttuminen viestittää välittämistä
Satunnaisia erimielisyyksiä huomattavasti vakavampi aste on häiriökäyttäytyminen, jota ovat muun muassa tervehtimättömyys, kiukuttelu, loukkaavat viestit sekä selän takana puhuminen.
Häiritsevä käytös aiheuttaa työntekijöissä pelkoa, turhautumista ja lamaantumista sekä tulee kalliiksi työyhteisölle. Räty kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan 460 henkilöä työllistävässä ICT-alan työpaikassa häiriökäyttäytymisestä aiheutuvat kulut on vuositasolla reilut 2,5 miljoonaa euroa.
– Puuttumalla riittävän aikaisin ja oikeilla keinoilla epäasialliseen käytökseen voidaan lisätä turvallisuuden tunnetta työyhteisön jäsenissä, Räty muistuttaa.
Teksti: Päivi-Maria Isokääntä, Insinööriliitto