Insinööri-lehti koulutus

Eduskuntavaaleissa puhutaan koulutuksesta

Koulutus näkyy puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa melko hyvin. Etenkin peruskouluun liittyviä tavoitteita on kuuden suurimman eduskuntapuolueen ohjelmissa.

Suomessa järjestetään eduskuntavaalit huhtikuun alussa. Puolueet ovat kevään aikana julkaisseet vaaliohjelmiaan. Kukin puolue on valmistellut ohjelmansa eri tavoin ja erilaisiksi kokonaisuuksiksi. Osa puolueista on julkaissut vaalien alla erillisiä ohjelmia mm. koulutuspolitiikasta.

Puolueet tuntuvat olevan melko yksimielisiä siitä, että peruskoulua ja perustaitojen oppimista on syytä kehittää. Keinot ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi kuitenkin eroavat.

Reippaimmat ilmaisut löytyvät oikeistopuolueiden ohjelmista. Perusuomalaiset ja keskusta puhuvat peruskoulun pelastamisesta, kokoomus puolestaan peruskoulun kuntoon laittamisesta.

SDP ilmaisee asian hieman maltillisemmin ja puhuu parlamentaarisesta peruskoulu-uudistuksesta. Vasemmistoliitto mainitsee opetussuunnitelmauudistuksen. Vihreät ei mainitse kokonaisuudistusta mutta tavoitteita peruskoulun kehittämiseen puolueen ohjelmasta löytyy kuitenkin merkittävä määrä.

Perustaidot kunniaan

Kaikkien kuuden puolueen ohjelmissa mainitaan tavalla tai toisella perustaitojen, kuten matematiikan ja äidinkielen osaamiseen panostaminen ja oppimistulosten kehittäminen.

Peruskoulun pelastaminen tai kuntoon laittaminen edellyttää julistamisen lisäksi myös tarkempia tavoitteita. Kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto haluavat lisätä tunteja perusopetukseen. Perussuomalaiset haluavat lisää panostuksia matematiikan ja äidinkielen opetukseen, minkä voidaan olettaa tarkoittavan lisätunteja kyseisten aineiden opetukseen.

Oppimisen tuen kehittämisen nostavat esille SDP, kokoomus, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto. Suhtautuminen nykyisiin tuen toteuttamistapoihin kuitenkin eroaa. Perussuomalaiset ja keskusta haluavat luopua inkluusiosta, kun siihen ei ole riittäviä resursseja.

Vasemmistoliitto taas perään kuuluttaa inkluusiosta luopumisen sijaan riittäviä resursseja sen toteuttamiseen. Taustalla on kuitenkin sama ajatus: Jos lapsi tarvitsee erityistä tukea, sen antamiseen pitää olla kunnon mahdollisuus. Ero tuntuu olevan lähinnä siinä, pitääkö tuo tuki antaa erityisryhmässä tai -luokassa, vai tavallisen luokkaopetuksen mukana.

Luokkakoko puhuttaa

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto tarjoavat opetuksen laadun ja tuen tarjoamisen vahvistamiseen ratkaisuksi myös luokkakokojen pienentämistä. Toinen tapa lähestyä asiaa on henkilöstön mitoituksesta säätäminen. Tätä ehdottavat perussuomalaiset ja vasemmistoliitto.

Tuntimäärien ja pienryhmien lisääminen, henkilömitoituksen säätäminen ja luokkakokojen pienentäminen edellyttäisivät lisäresursseja koulutukseen. Vaaliohjelmat eivät anna selvää vastausta siihen, millaisia panostuksia puolueet ovat valmiita tekemään tai miten tavoitteet istuvat kunkin puolueen taloussuunnitelmiin.

Millaisiin toimiin seuraava hallitus peruskoulun osalta ryhtyy, nähdään vasta hallitusohjelman julkaisun jälkeen ja vaalikauden edetessä. Ohjelmien perusteella voi päätellä, että hallitusneuvotteluissa keskustellaan peruskoulun kehittämisestä. Nähtäväksi jää, kirjataanko tulevat toimenpiteet hallitusohjelmaan vai jatketaanko niiden pohtimista ministeriössä vaalikauden aikana.

Vasta vuosien päästä näemme, johtaako seuraavan hallituksen toimet siihen, että kaikki peruskoulusta valmistuvat osaavat kunnolla lukea, laskea ja kirjoittaa.

Teksti: Anniina Sippola