Kauppaketju Clas Ohlson aloitti maanantaina kokeilun luopua käteisen vastaanottamisesta kuudessa myymälässä Suomessa. Kotkan myymälässä kokeilu alkoi jo viime vuoden huhtikuussa. Kokeilu kestää heinäkuun loppuun. Yhtiö ei tiedottanut kokeilusta sähköisesti, ja asian huomasi Kuluttaja-lehti.
Setelien ja kolikoiden vastaanottamisesta kieltäytyminen on jatkoa koronapandemian vauhdittamalle kehitykselle. Suomen Pankki totesi viime vuoden keväänä käteisen käytön vähentyneen ja maksamisen muuttuneen entistä useammin digitaaliseksi.
Pisimmälle käteisen käytön väheneminen on edennyt Ruotsissa, jossa käteismaksut edustivat European Payments Councilin mukaan enää yhtä prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Suomessa käteismaksujen osuus maksetun rahan määrästä oli Euroopan keskuspankin mukaan ennen koronapandemiaa neljä prosenttia.
Rahansiirrot tapahtuvat välittömästi
Sähköisessä maksamisessa on monia etuja. Maksaminen onnistuu helposti, usein välittömästi ja ilman fyysistä kontaktia. Matkustaminen ja ulkomaisissa verkkokaupoissa asiointi sujuu helposti ilman vieraan valuutan nostamista.
Digitaalinen valuutta on suojassa taskuvarkailta. Maksuista jää aina digitaalinen jälki, mikä helpottaa rikollisen rahan seurantaa ja vaikeuttaa harmaata taloutta. Digivaluutan jakelu on myös käteistä halvempaa.
Ongelmitta digitaaliseen rahaan siirtyminen ei silti suju. Erilaisten maksusovellusten omaksuminen on vaikeaa etenkin vanhuksille. Lisäksi nuorten on hankala hahmottaa rahan arvoa ja omaa taloudellista tilannetta.
Sähköinen maksujärjestelmä on lisäksi haavoittuvainen sähkökatkojen ja esimerkiksi salasanan unohtamisen myötä. Erilaisilla kalasteluyrityksillä krakkerit voivat päästä toisen rahoihin käsiksi.
Mahdollisia vikatilanteita varten Clas Ohlsonilla on kokeilun aikaan yhä perinteiset kassakoneet ja niissä jonkin verran käteistä. Osa myymälöistä, kuten Helsingin Kaivopiha, hyväksyy yhä käteisen.
Keskuspankki turvaa käteisen
Vaikka käteisen käytön vähenemisen vauhti on kova, se ei häviä pitkään aikaan monesta syystä. Osa ihmisistä haluaa edelleen maksaa käteisellä, eikä kaikilla ole vaihtoehtoisia maksuvälineitä.
Euroopan komissio julkaisi syyskuussa 2020 vähittäismaksamista koskevan strategian, joka turvaa käteisen saatavuuden ja käytettävyyden tulevaisuudessa. Komissio on ilmoittanut harkitsevansa tarvittavia uusia toimenpiteitä vuoden 2021 loppuun mennessä.
Maksun saaja ei Euroopan keskuspankin linjauksen mukaan voi kieltäytyä käteismaksusta, ellei asiakkaan kanssa ole sovittu etukäteen muusta maksutavasta. Euroopan keskuspankin kanta sisältyy EU-komission suositukseen, joka ei kuitenkaan velvoita jäsenmaita suoraan.
Toisaalta Euroopan keskuspankki ei tarraa menneeseen, sillä se kehittää digieuroa. Se olisi käteisen vastine, jolla voi maksaa kortilla tai älypuhelinsovelluksella. Siirrot turvattaisiin lohkoketjuteknologialla. Suunnitelman kehitystyö vie useita vuosia.
Suomessa lainsäädäntö vaatii tarkentamista
Suomen laki ei pakota myyjää hyväksymään aina maksua käteisellä. Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan jokaisen saatavilla olevaa maksukorttia voidaan useimmiten pitää riittävänä vaihtoehtona käteisrahamaksulle. Jos kaupassa ei kelpaa käteinen raha tai pankkikortti, siitä on kerrottava jo markkinointivaiheessa.
Käteisestä ei ole Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n mukaan aina asiallista kieltäytyä. Välttämättömyyspalveluissa voidaan edellyttää useita ja perinteisiä maksutapoja. Lainsäädännön mukaan esimerkiksi taksiliikenteessä matkustajalla on oikeus maksaa matkansa käteisellä.
Suomen Pankki pitää mahdollisena, että lainsäädäntöä on tarkennettava, jotta käteisen asema maksuvälineenä on turvattu tulevaisuudessa.
Seuraavaksi katoavat muovikortit
OP-pankki ennustaa, että kaupat hyväksyvät käteisen vielä kymmenenkin vuoden kuluttua Suomessa. Siitä saattaa tulla jopa kilpailuetu. Edelleen osa kansalaisista ja suuri osa turisteista suosivat käteistä. Käteistä voi nostaa automaattien lisäksi kauppojen kassoilta.
Kuitenkin 15 vuoden kuluttua OP ei ennusta enää sen paremmin käteisen kuin maksukorttienkaan olemassaoloa. Ihmisen tunnistautuminen ja tämän tilin veloittaminen tapahtunee muilla teknologioilla, kuten puhelimella, kellolla, kasvoilla tai sormenjäljellä.
Silloin kassatkin ehkä katoavat kaupoista, ja ostamisen aikaa vievä välivaihe sujuu automaattisesti.
Jutun lähteinä on käytetty Euroopan keskuspankkia, Kuluttaja-lehteä, Mustreadia, OP-pankkia, Suomen Pankkia ja Yleä.
Teksti ja kuva: Janne Luotola