Elektromyografia tuo lihasten kuormituksesta tietoa, jolla voidaan parantaa urheilijan suorituksia tai työntekijän ergonomiaa.
Musta urheilupaita myötäilee tiukasti vartaloa. Etupuolella on pieni teline, johon on kiinnitetty mittalaite. Se seuraa kantajansa ylävartalon asentoa, lihasten aktiivisuutta ja sykettä.
– Yritykset haluavat tietää, miten varasto- ja liukuhihnatyö kuormittavat, selittää Myontecin johtava kehittäjä Petri Huusko.
Älypaita on kuopiolaisen Myontecin uusin tuote, jonka sarjatuotanto on käynnistymässä. Markkinoilla on ollut jo muutaman vuoden älyshortsit, joiden kohderyhmänä ovat huippu-urheilijat ja muut aktiiviliikkujat. Shortsien mittaama data kiinnostaa ennen kaikkea kilpapyöräilijöitä ja heitä hoitavia fysioterapeutteja.
– Lihasmittausten tarkoitus on kehittää urheilijaa parempiin suorituksiin ja välttää riskejä, että treenaa liikaa eikä ehdi palautua, Huusko selittää.
Mittausdata siirtyy älyvaatteesta puhelimeen tai tietokoneelle, jolta sitä voi analysoida ja muuttaa valmennusta tai työsuorituksia.
Piuhat sulatuivat vaatteeseen
Emg eli elektromyografia on vuosikymmeniä vanha lääketieteessä kehitetty tekniikka, jolla mitataan lihasten sähköistä toimintaa. Älyvaatteessa teknologia on kehitetty helppokäyttöiseksi ja pieneksi.
– Elektromyografia tarkoittaa terveydenhoidossa käytännössä raskaita mittauslaitteita ja paljon piuhoja. Me integroimme ne vaatteeseen ja teimme ratkaisusta langattoman, Huusko vertaa.
Älyvaatteelle olisi käyttöä myös terveydenhoidon puolella esimerkiksi leikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa. Älyvaatteen ja lihasmittauksen avulla saadaan tietoa, milloin lihasryhmän tuottaman signaalin taso ja muoto palautuu lähelle normaalia, ennen vammaa ja leikkausta vallinnutta tilannetta. Lääketieteellisten laitteiden luvitus on kuitenkin pienelle yritykselle vielä liian raskas prosessi.
Ohjelmisto tekee datasta arvokkaan
Johtavan kehittäjän tehtäviin kuuluu mittauselektroniikan sulautetun ohjelmiston koodaamista. Ohjelmisto on koko älyvaatteen tärkein puoli, sillä se käsittelee datan ja lähettää sen eteenpäin analysoitavaksi. Vaikka fyysinen tuote on valmis, softassa riittää kehittämistä.
Muutama kuukausi sitten tuotekehitys oli pysähtyä, kun mittausdatan jatkojalostus vaati kvaternion eli laajennetun kompleksilukujen joukon hallintaa. Vaativan matematiikan opettelun sijaan houkutti tilata osaaminen ulkopuolelta, mutta Huusko pinnisteli itse Wikipedia-artikkelista aloittaen.
– Yhtenä päivänä kvaternio oli omassa koodissa ja vieläpä toimi. Joitakin kuukausia sitten se tuntui vielä täysin mahdottomalta, Huusko huoahtaa.
Myontec työllistää yhdeksän henkeä, joista yksi on puolipäiväinen Seinäjoen ammattikorkeakoulun asiantuntija. Tuotekehitys sijaitsee Kuopiossa ja myynti ja hallinto Helsingissä. Komponentit ja tuotanto ostetaan alihankkijalta Suomesta.
Yrityksen omistavat useat piensijoittajat. Pääomaa tarvitaan, sillä yrityksen tuotekehitysmenot pitävät toiminnan pakkasella vielä tänä vuonna.
Pyöräillessä kulkee monta laitetta
Huusko valmistui elektroniikan ja informaatiotekniikan insinööriksi Savonia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2004. Hän aloitti työelämän Mega Elektroniikassa, joka oli elektromyografiamittauksen pioneeri ja josta Myontec erkaantui muutamaa vuotta myöhemmin. Kun Huusko siirtyi nykyiseen työpaikkaansa vuoden 2011 lopussa, tuotekehitys lähti käyntiin, ja Mbody-älyshortsit saatiin markkinoille vuonna 2013.
– Olemme ensimmäisiä maailmassa, jotka ovat tehneet tämänkaltaisen tuotteen, Huusko ylpeilee.
Huusko tietää, mistä puhuu. Hän käyttää älyvaatteita omalla vapaa-ajallaan maastopyörän selässä. Tangolla on usein kaksi puhelinta, vartalon ympärillä kaksi sykevyötä ja ranteessa kaksi Suunnon gps-sykekelloa.
– Ne ovat referenssilaitteita, johon vertaan Mbodyn tuloksia, hän selittää.
Älyvaatteet tuntuvat päällä lähes samanlaisilta kuin normaalit urheiluvaatteet.
– Mbody tuntuu aluksi kompressiotyyliseltä, mutta se on mukava ja huomaamaton, kun siihen on tottunut, hän kuvailee.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto