Neula mittaa bioimpedanssia.
Insinööri-lehti tekniikka

Älyneula yleistyy sairaaloissa

Tamperelainen Injeq on kehittänyt navigoivan neulan, joka ilmoittaa lääkärille, kun sen kärki on saavuttanut kohteensa.

Nyt voi sanoa, että neula on keksitty uudelleen. Sairaaloissa tehdään monissa tapauksissa potilaalle lumbaalipunktioita eli pistetään neula selkäydinkanavaan. Pistoksessa on omat riskinsä, joita tamperelaisen Injeqin IQ-Tip-älyneula vähentää.

Älyneula mittaa pistoksen aikana bioimpedanssia, jonka perusteella neula tunnistaa kärjen osumisen selkäydinnesteeseen ja oikeaan kohtaan. Neula ilmoittaa selkäydinnesteen havaitsemisesta lääkärille äänimerkillä.

Pistoksia selkäytimeen tehdään kahdesta syystä: joko siitä otetaan näytteitä diagnosointia varten tai sinne annostellaan lääkettä sairauden hoitamiseksi.

– Vajaaseen puoleen niistä sairauksista, joita lumbaalipunktiolla voidaan diagnosoida, löytyy selkäydinnesteeseen annosteltava lääkitys, kertoo toimitusjohtaja Timo Hänninen.

Diagnoosi ja lääkintä onnistuvat

Diagnosoinnissa älyneulaa voidaan tarvita neljässä tarkoituksessa. Vastasyntyneille joudutaan tietyissä tapauksissa tekemään lumbaalipunktio, joka on erityisen vaikeaa pehmeiden kudosten ja pienten rakenteiden vuoksi.

Lasten akuuteissa leukemiatapauksissa neulan osuminen selkäydinkanavan keskelle on tärkeää, jotta se ei puhkaise takaseinän verisuonia ja päästä syöpäsoluja leviämään verestä keskushermostoon.

Neulalla voidaan tunnistaa myös neurologisia sairauksia, kuten aivokalvontulehdus, borrelioosi, Alzheimerin tai Parkinsonin tauti tai MS-tauti. Lisäksi ensiavussa voidaan testata, onko kovasta päänsärystä valittavalla potilaalla esimerkiksi enkefaliitti tai meningiitti eli aivokalvontulehdus.

– Päivystyksessä saattaa olla kokematon lääkäri tai valmistumassa oleva lääketieteen opiskelija, jolle avustava neula tulee tarpeeseen, Hänninen sanoo.

Lumbaalipunktioita on tehty noin 130 vuoden ajan teräsneulalla. Uudessa tekniikassa perinteisen teräsneulaan on liitetty älyominaisuus ja äänimerkki, joten se on helppo ottaa käyttöön vanhan tekniikan paikalle.

Entistä paremman tarkkuuden ansiosta lannerangan seudulla olevien verisuoten vahingoittuminen vähenee. Perinteiset pistokset aiheuttavat päänsärkyä 24 prosentissa tapauksista, kun uudella teknologialla päänsärkyä on valmistajan mukaan vain kuudella prosentilla.

Markkinoille pääsy kestää

IQ-Tip on ollut valmis tuote vuoden verran. Sillä on nyt jakelijoita ja asiakassairaaloita 11 maassa. Tänä vuonna yrityksen myynti on päässyt vauhtiin.

Älyneula perustuu alun perin vuonna 2004 tehtyyn diplomityöhön, jonka pohjalta perustettiin Injeq vuonna 2010. Tuotekehitys sekä lääkinnällisen laitteen hyväksyttäminen viranomaisilla on kestänyt yli kymmenen vuotta ennen kuin tuotteesta alkoi tulla liikevaihtoa. Tämä on vaatinut pitkää pinnaa sijoittajilta.

– Haastavinta meillä on nyt se, että päättävässä asemassa olevat lääkärit saataisiin ottamaan tämä laite käyttöön. He ovat usein tehneet kliinistä työtä vuosikymmeniä eivätkä ehkä koe punktioita haastaviksi, mutta uudet lääkärit, jotka suorittavat niitä, saisivat tästä paljon apua, Hänninen sanoo.

Injeq aikoi helmikuussa listautua pörssiin, mutta Ukrainan sota painoi pörssin pakkaselle. Injeq korvasi listautumisen maaliskuussa pidetyllä kolmen miljoonan euron joukkovelkakirjalainalla, joka ylimerkittiin nopeasti. Usko sijoitukseen oli siis yhä vahva, ja rahoitus riittää ensi vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Samalla jatkuu kehitystyö.

– Teemme paljon tutkimusta tämän kokoiseksi yritykseksi, mutta tarkemmin en voi yksityiskohdista kertoa.

Yrityksellä on Tampereen yliopistollisen keskussairaalan TAYSin kampuksella sekä tutkimus- ja kehityslaboratorio että tuotantotilat. Nykyinen vajaan 20 työntekijän joukko pystyy vielä skaalaamaan tuotantoa ylöspäin ilman isoja rekrytointeja.

Teksti: Janne Luotola
Kuva: Injeq