Anne Kovalainen varoittaa yrittäjäriskin siirtymisestä työntekijöille.
Ville-Veikko Pulkka pitää perustuloa ongelmallisena.
Merja Kauhanen ei jättäisi ihmisten toimeentuloa markkinoiden armoille.
Henrik Haapajärvi pitää terveysteknologiaa Suomen mahdollisuutena.
Jari Myllykoski haluaa valmistavan teollisuuden takaisin Suomeen.
Martti Mäntylän mukaan työ pirstaloituu pieniin paloihin.
Mikko Itäranta uskoo robottien työllistävän ihmisiä.
Aleksi Kopponen kannustaa yrityksiä käyttämään avointa dataa.
Insinööri-lehti

Alustatalous monimutkaistaa toimeentuloa

Työn tekeminen pirstaloituu tulevaisuudessa, mikä vaatii ammattiliitoilta uudenlaista suojaa, esittivät puhujat Uuden työn tehdas -seminaarissa.

Kahdeksan eri alan asiantuntijaa esitti keskiviikkona Korjaamolla Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa näkemyksensä digitalisaatiosta ja sen luomasta alustataloudesta.

– Alustataloudessa keikkatöiden vastaanottamisesta tulee yhä helpompaa, mutta samalla työntekijälle tulee myös yrittäjäriskiä, tiivistää Turun yliopiston professori Anne Kovalainen.

Perinteiset toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet vähenevät, ja niin kutsutut epätyypilliset työsuhteet yleistyvät. Työntekijät hankkivat ansioita yhä enemmän suorittamalla toimeksiantoja, joita välitetään erilaisissa digitaalisissa palveluissa, kuten Airbnb:ssä tai Uberissa.

– Tulevaisuudessa tehdään entistä pienemmistä paloista koostuvaa työtä, sanoo tietotekniikan professori Martti Mäntylä Aalto-yliopistosta.

Kehityksen ääripäänä on Amazonin Mechanical Turk -työtori. Palvelussa on maailmanlaajuisesti 470 000 työilmoitusta digitaalisista tehtävistä, jotka voi tehdä kuka tahansa missä tahansa päin maailmaa. Tehtävät kestävät usein minuuteista tunteihin, ja niistä maksetaan senttejä tai dollareita.

Toimeentulosta epävarmaa

Kun ihmisten tulonlähteet pirstoutuvat, toimeentulosta tulee yhä hankalampaa.

– Digitalisaatio on merkittävä muutos työntekijöille ja ay-liikkeelle, eikä toimeentuloa pitäisi jättää yksin markkinoiden ratkaistavaksi, sanoo tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

– Vakauden ja turvallisuuden tarve ei katoa ihmisten elämästä alustatalouden myötä, muistuttaa Insinööriliiton neuvottelujohtaja Petteri Oksa.

Tämän vuoksi Suomessa kokeillaan perustuloa. Kelan tutkijan Ville-Veikko Pulkan mukaan siinä on hyvästä ajatuksesta huolimatta heikot puolensa. Se vaatii tuloverotuksen koventamista, eikä perustulo kannusta työntekoon toivotulla tavalla.

– Tarvittaisiin muunlaista rahoitusta. Työntekijärahastot voisivat olla yksi ratkaisu, Pulkka pohtii.

Työntekijärahastoja on otettu käyttöön muun muassa Ruotsissa 1980-luvulla. Yritykset ohjaavat osan voitoistaan rahastoon, josta sitä maksetaan rahaston sääntöjen mukaan työntekijöille.

Suorittava työ vähenee

Automatisoituminen vähentää työn tarvetta, kun robotit korvaavat suorittavan työn tekijöitä. Erään tutkimuksen mukaan 35,7 prosenttia suomalaisista työpaikoista on vaarassa kadota seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

– Jos palkkatyö vähenee, miksei sitä jaettaisi tasaisemmin, Pulkka pohtii.

Ruotsissa on kokeiltu neljän tunnin työpäiviä maataloudessa ja kuuden tunnin työpäiviä hoiva-alalla. Kokeilujen tulokset eivät Pulkan mukaan ole olleet mullistavia, mutta haittaakaan niistä ei ole ollut.

Robotisoituminen lisää korkean osaamisen tarvetta, sillä jonkun on kehitettävä robotteja. Lisäksi jotkin suorittavat tehtävät vaativat robotin ja ihmisen yhteistyötä.

– Ihminen suunnittelee robotin, mitä se sitten tekeekään, sanoo eduskunnan teollisuusryhmän puheenjohtaja, vasemmistoliiton kansanedustajan Jari Myllykoski.

– Tuotannossamme on 500 robottia, ja siellä on 90 prosentin automaatioaste. Siitä huolimatta me luomme yli tuhat uutta työpaikkaa, kertoo laatupäällikkö Mikko Itäranta Valmet Automotivelta.

Suomen mahdollisuudet

Suomen ei Teollisuuden palkansaajien elinkeinopoliittisen ryhmän puheenjohtajan Henrik Haapajärven mukaan pidä seurata muutosta perästä vaan löytää asioita, joissa se voi olla ensimmäinen. Älyteollisuudessa Suomella olisi valtavat vientimahdollisuudet.

– Voisiko terveysteknologia olla Suomen kuulento, Haapajärvi kysyy.

– Suomen pitää ottaa cleantech haltuun, kansanedustaja Myllykoski sanoo.

Teollisuuden lisäksi myös julkinen hallinto digitalisoituu. Julkisten palveluiden avoin data tuo yrityksille mahdollisuuden hyödyntää kansasta ja maasta kerättyä tietoa sekä tuo arviolta miljardin euron säästöt.

– Digitalisaatio vähentää asiointitarvetta ja automatisoi hallintoa, tiivistää erityisasiantuntija Aleksi Kopponen valtiovarainministeriöstä.

Teksti ja kuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto

 

7.12. täydennetty Valmet Automotivella olevien robottien lukumäärää