Jussi Salonranta analysoi ennakkoäänestyksen tuloksia.
Insinööri-lehti politiikka

Äänestysaktiivisuus ratkaisee aluevaalit

Insinööriliiton yhteiskuntavaikuttamisen johtava asiantuntija Jussi Salonranta on tehnyt havaintojaan eilen päättyneen ennakkoäänestyksen pohjalta.

Maan historian ensimmäiset aluevaalit ovat toiset koronavaalit. Ennakkoäänestyksen perusteella äänestysaktiivisuus on ennakoitua korkeampi. Valtakunnallinen äänestysaktiivisuus on 26,4 prosenttia ennen tulevan vaalisunnuntain äänestäjiä.

Hurjimmissa ennusteissa historian ensimmäisten aluevaalien äänestysaktiivisuuden pelättiin jäävän vuoden 1999 eurovaalien 31,4 prosentin tasolle. Yli miljoona äänestäjää on käynyt äänestämässä aluevaaleissa, eli ylitse mennään, niin että heilahtaa.

Äänestysvilkkaus odotettua parempi

Puolueiden maaliintulojärjestyksen ei odoteta aluevaaleissa muuttuvan viime kesän kuntavaaleista. Jos järjestys muuttuu, niin se on uutinen. Ylen aluevaalikyselyn mukaan järjestys muuttuisi. Keskusta, kokoomus, SDP ja RKP tulevat kukin olemaan alueellisten hyvinvointialueiden suosituimpia puolueita.

Ehdokasasettelu nosti odotuksia sijoitusten muuttumisesta, sillä perussuomalaisten aluevaaliehdokkaista lähes kaikki olivat myös kuntavaaleissa ehdolla. He saivat kuntavaaleissa aivan yhtä paljon ääniä kuin sosialidemokraattien aluevaaliehdokkaat ja merkittävästi enemmän ääniä kuin keskustan aluevaaliehdokkaat.

Aluevaalit ovat järjestyksessään toiset koronavaalit. Äänestysaktiivisuus ratkaisi kuntavaalit ja äänestysaktiivisuus ratkaisee myös aluevaalit. Seuraavista eduskuntavaaleista voi myös tulla koronavaalit.

Jos ennakkoäänestyksen ja vaalisunnuntaina äänestäneiden suhde olisi sama kuin kesän kuntavaaleissa, niin aluevaalien äänestysaktiivisuudeksi tulisi 43,9 prosenttia. Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli 55,1 prosenttia.

Uusimaalaiset eivät innostu aluevaaleista

Alueelliset äänestyserot tulevat esiin tarkasteltaessa hyvinvointialueita eduskuntavaalien vaalipiirien tasolla.

Uudenmaan vaalipiirin äänestysaktiivisuus on vain 22,1 prosenttia ennakkoäänestyksen jälkeen. Se on 3,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin seuraavaksi matalimman Hämeen vaalipiirin äänestysprosentti. Satakunnan vaalipiriin äänestysprosentti on ennakkoäänestyksen jälkeen korkein ollen 29,8 prosenttia.

Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen vaalipiirien muodostamassa kolmiossa annettiin ennakkoon vain 40,4 prosenttia ennakkoäänistä, vaikka kolmiossa asuu 42,2 prosenttia äänioikeutetuista. Kuntavaaleissa kolmion ennakkoäänestäiden osuus oli 42,4 prosenttia.

Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (Espoo, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa) annettiin kuntavaalien ennakkoäänestyksessä yli 95 000 ääntä enemmän kuin nyt aluevaaleissa. Vähiten aluevaaleista innostuttiin Espoossa ja Vantaalla.

Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan vaalipiireissä äänestettiin vilkkaimmin suhteessa kuntavaaleihin, mutta havainto on osittain harhainen, sillä molemmissa vaalipiireissä äänestysaktiivisuus oli 50-51 prosentin tasolla kuntavaaleissa.

Sunnuntaina ratkeaa, kuinka korkeaksi lopullinen äänestysaktiivisuus nousee. 500 000 äänestäjää tarkoittaisi 40 prosentin äänestysaktiivisuutta, 900 000 äänestäjää 50 prosentin äänestysaktiivisuutta.

Vaalit ovat nollasummapeliä ja valtuustot valitaan äänestysaktiivisuudesta riippumatta. Toiset lyövät odotukset, toiset jäävät odotuksista.

Kokoomukselta odotetaan vain voittoa

Ylen välipäivinä julkaisemassa aluevaalien kannatuskyselyssä perussuomalaiset oli kolmantena 17,6 prosentin kannatuksella. Aluevaalit ovat puheenjohtaja Riikkaa Purran ja puoluesihteeri Arto Luukkasen ensimmäiset vaalit puolueen johdossa.

Ehdokasasettelu onnistui perussuomalaisilta hyvin ja puolue asetti jopa keskustaa enemmän aluevaaliehdokkaita. Kuntavaaleissa puolue jäi niukasti keskustan taakse neljännelle sijalle. Onnistuuko perussuomalaiset nostamaan aluevaaleissa sijoitustaan kuntavaaleista?

Kokoomus sai kesäkuun kuntavaaleissa ainoana puolueena yli 20 prosentin kannatuksen. Ylen kyselyn mukaan puolueen aluevaalikannatus olisi peräti 21,8 prosenttia. Puolue oli kuntavaalien tuloksella laskettuna suosituin puolue kuudella hyvinvointialueella.

Voiko kokoomus olla jollain hyvinvointialueelle suosituin puolue Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen vaalipiirien muodostaman kolmion ulkopuolella?

SDP:n jättisatsaus vaaleihin

Pääministeri Sanna Marinin johtaman sosiaalidemokraattien kampanjabudjetti on suurin kaikista puolueista. Puolueen vaalilehteä on kerrottu jaettavan yli kahteen miljoonaan kotitalouteen, mikä osaltaan selittää budjetin suuruutta.

Ylen uusimmassa kannatuskyselyssä puolue oli toisena kokoomuksen perässä 18,9 prosentin kannatuksella, mutta miten käy taistossa valtuutettujen määrässä. SDP oli kuntavaalien tuloksella laskettuna suosituin puolue neljällä hyvinvointialueella.

Keskusta on yksi aluevaalien voittajista. Aluevaalit antavat lähtökohtaisesti keskustalle, perussuomalaisille ja SDP:lle kilpailuetua suhteessa vihreiden, kokoomuksen ja vasemmistoliiton kaltaisiin kaupunkipuolueisiin johtuen eroavaisuuksista puolueiden maantieteellisissä kannatuksissa.

Ylen aluevaalikysely antoi keskustalle vain 15,3 prosentin kannatuksen. Ennakkoäänestys taisi olla pikemmin myrskyvaroitus.

Merkityksellinen 10 prosentin kannatusraja

Vihreät on viime vuodet kulkeneet vaalivoitosta toiseen. Eduskuntavaaleissa vuonna 2015 puolue jäi voitostaan huolimatta vielä alle 10 prosentin kannatuksen, mutta kaikissa sen jälkeen järjestetyissä vaaleissa puolue on saanut yli 10 prosentin kannatuksen.

Kymmenen prosentin kannatusraja on psykologisesti merkittävä.Ylen aluevaalikyselyssä vihreiden kannatus oli vain 7,6 prosenttia.

Vasemmistoliitto sai kuntavaaleissa 2017 ensimmäisen vaalivoittonsa 20 vuoteen ja uusi tempun eduskuntavaaleissa 2019. Sen jälkeen vauhti on hieman hiipunut ja kesäkuun kuntavaalit olivat vasemmistoliiton osalta hieman mollivoittoiset.

Nyt puolueen odotetaan kisaavan tasaväkisesti viidennestä sijasta, sillä puolue oli Ylen aluevaalikyselyssä vihreiden edellä 8,1 prosentin kannatuksella.

Teksti: Jussi Salonranta

Lähde: Oikeusministeriö, vaalien tulos- ja tietopalvelu. Koonti: Insinööriliitto, Jussi Salonranta