Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n eläkefoorumi keräsi toistasataa luottamusmiestä, muuta henkilöstöedustajaa ja YTN-liittojen edustajaa kesken kiivaimpien eläkeneuvottelujen. Tilaisuuden aluksi kysyttiin, mikä on sopiva ikä vanhuuseläkkeen alaikärajaksi. Vaihtoehdot olivat 63 ja 65 vuotta. Kaksi kolmasosaa tilaisuuden viestiseinälle vastanneista oli 63 vuoden kannalla.
Tilaisuuden avanneen YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokarin mielestä meneillään olevassa eläkeuudistuksessa eläkeikä on noussut liiankin voimakkaasti esille.
– Eläkeiän alarajan nostaminen ei auta eläköitymisikään, hän huomautti.
Vuonna 2005 voimaan tulleessa edellisessä eläkeuudistuksessa asetettiin joustava 63–68-vuoden eläkeikähaarukka. Eläkkeelle siirtymisikä on noussut tasaisesti 2000-luvun alkupuolelta. Tällä hetkellä keskimääräinen eläköitymisikä on 60,9 vuotta; tavoitteena on sen nousu 62,4 vuoteen vuonna 2025. Maan hallitus haluaa eläkeiän nousevan tämän jälkeen automaattisesti samassa suhteessa kuin elinajanodote nousee. Eläkeneuvotteluissa väännetään muun muassa tästä asiasta.
Porokari ei usko, että työkyky kasvaa samalla, kun elinaika pitenee. Hän myös kyseenalaistaa, onko oikea hetki rukata eläkehaarukkaa, kun työllisyystilanne on heikko.
Sekä Akavan että Tilastokeskuksen tutkimuksissa on selvinnyt ylempien toimihenkilöiden halu tehdä pidempään töitä. Se ei yksin riitä, vaan myös työnantajalla pitää olla halua työllistää.
Yleisöltä vilkasta mielipiteenvaihtoa
Seminaariväki osallistui keskusteluun lähettämällä kysymyksiä ja kommentteja tilaisuuden viestiseinälle. Aiheina olivat esimerkiksi osaaminen, johtaminen, työhyvinvointi sekä erilaiset joustot työuran lopulla. Ylipäätään toiveena oli, että yrityksissä pidettäisiin parempaa huolta henkilöstöstä.
Osaamiskysymykseen Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander arvioi, että irtisanomisten helppous vähentää työnantajien halukkuutta investoida henkilöstön kouluttamiseen. Ruotsissa iäkkäämpien työntekijöiden korkea irtisanomiskynnys kannustaa kouluttamiseen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tutkimusjohtaja Mika Malirannan mukaan koulutuskin lisääntyy, kun työnantajat kilpailevat työntekijöistä.
– Pienikin työvoimapula näkyy heti palkoissa.
Miehet olivat yhtä mieltä siitä, että yritykset ajattelevat liian lyhytnäköisesti, korkeintaan parin, kolmen vuoden päähän.
Eläkeratkaisun ennakointia
Yleisökysymykseen, onko eläkeratkaisusta tulossa hyvä vai susi, Maliranta vastasi, että päättäjien profiili näkyy ratkaisussa. Neuvottelijoissa ei ole tulevien sukupolvien edustajia mukana. Kiander oli eri mieltä. Hän huomautti, että tällä kertaa neuvottelijat ovat vähän nuorempia kuin edellisissä eläkeneuvotteluissa.
– Nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat myös osaan neuvottelijoista ja heidän eläkeikäänsä, Kiander muistutti.
Teksti: Kirsi Tamminen, InsinööriliittoKuvat: Kimmo Brandt
Lue myös: Korkea eläkeikä ei takaa pitkiä työuria
