Investointisummista ei voi suoraan päätellä, kuinka paljon taloudellista hyötyä maalle on datakeskuksista, arvioi Suomalainen Tiedeakatemia viime viikolla.
Yksittäinen datakeskus on investointina miljardin euron luokkaa, mutta vain 10–30 prosenttia investointisummasta jää kotimaahan.
Investointien kotimaahan tuottamat hyödyt riippuvat siitä, syntyykö keskusten ympärille tuotekehitystä tai muuta korkean tuottavuuden toimintaa.
Toiminnasta syntyviä verotuloja ei tutkijoiden mukaan kannata yliarvioida. Datakeskusyhtiöt maksavat kunnalle kiinteistöveroa, mutta ne voivat kirjanpidollisilla järjestelyillä minimoida maksamansa yhteisöveron.
Hyöty kunnan työvoimalle riippuu siitä, kuinka paljon yhtiö käyttää paikallista työvoimaa ja alueen yritysten palveluita. Tutkijat muistuttavat, että datan käsittely datakeskuksessa ei luo automaattisesti ympärilleen korkean tuottavuuden datataloutta.
Teknologian lyhyt käyttöikä aiheuttaa riskin, että datakeskukset poistetaan nopeasti käytöstä. Tämä aiheuttaa haasteita kunnan kaukolämmitykseen, jos se on kytketty datakeskukseen.
Keskukset käyttävät lisäksi runsaasti sähköä, mikä voi kulutuspiikkien aikana nostaa muiden sähkönkäyttäjien maksamia hintoja.
Datakeskusten rakennuttajille Suomi on houkutteleva kohde, koska maassa on halpaa ja puhdasta sähköä, sopivia tontteja, viileä ilmasto ja runsaat vesivarannot jäähdytykseen.
Kuva: Janne Luotola
