Vain puolet lain velvoittamista yrityksistä on järjestänyt henkilöstön edustajan mukaan yrityksen hallintoon, selviää Teollisuuden palkansaajat TP:n tuoreesta raportista. Insinööriliiton lakimies Maria Jauhiainen tutki kyselyllä, miten kattavasti työnantajat ovat noudattaneet yhteistoimintalain säännöksiä hallintoedustuksen järjestämisestä sen voimaantulon jälkeen.
– Lain noudattamatta jättäminen on erikoista, varsinkin, kun henkilöstöedustajien mukaan hallintoedustuksesta hyötyisi ennen kaikkea yrityksen johto, joka saisi entistä parempaa tietoa, mitä yrityksessä toinen osapuoli asioista ajattelee, Jauhiainen sanoo.
Tilanne oli viime lokakuussa järjestetyssä kyselyssä vain hitusen parempi kuin vuonna 2019, jolloin TP tutki lain noudattamista edellisen kerran. Silloin hallintoedustus oli järjestetty 47 prosentissa vastanneista yrityksistä.
Henkilöstöllä on lain mukaan oikeus osallistua työnantajan liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien kysymysten käsittelyyn työnantajan hallintoelimissä, jos työntekijöitä on vähintään 150.
Johto tarvitsee tietoa
Vaikka alle 150 henkilöä työllistävien yritysten ei tarvitse järjestää henkilöstöedustusta, sellainen oli kyselyn perusteella myös 15 pienemmässä yrityksessä. Vastaajia kyselyssä oli 748. Vastaajat olivat henkilöstön edustajia TP:n jäsenliitoista, mukaan lukien Insinööriliitosta.
Selityksiä lain noudattamatta jättämiselle on useita: Lakia ei tahdota noudattaa, asiasta ei olla tietoisia tai järjestelmää ei nähdä tarpeellisena. Toisinaan on luotu hallintoedustuksen kaltainen järjestelmä, joka ei kuitenkaan täytä lain vaatimuksia. Tällaisilla toimielimillä ei ole useinkaan todellisia vaikutusmahdollisuuksia yrityksen päätöksentekoon.
Johto tarvitsee tietoa henkilöstön asioista ja heidän näkemyksiään. Hallintoedustaja voi olla erikseen tehtävää varten valittu tai työpaikan luottamushenkilö.
– Hallintoedustajalla ei tarvitse olla päätösvaltaa, mutta se, että pääsee sanomaan mielipiteensä, on tärkeää, jotta yrityksen johto pystyy tekemään päätöksiä parhaan tiedon perusteella, Jauhiainen selventää.
Lakiin tulee muutoksia
Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan vuoden 2022 alussa. Tuolloin lakiin liitettiin muun muassa laki henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa.
Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että lain muutostarpeita arvioidaan tällä hallituskaudella. Pääministeri Petteri Orpo on sanonut julkisesti ainakin, että soveltamisrajaa voitaisiin laskea ja velvoitteita selkeyttää.
Laki ei määrittele tarkasti, miten hallintoedustus tulee järjestää. Laki sallii sopimisen, mutta hallintoedustus tulee sijoittaa yrityksen hallinnossa sellaisiin toimielimiin, jotka ovat jo olemassa ja siten osa yrityksen todellista päätöksentekoa.
Yleisin hallintoedustuksen toteutustapa on laajennettu johtoryhmä, joka ei täytä lain tarkoitusta, koska kokous on tarkoitettu lähinnä jo tehtyjen päätösten tiedottamista varten. Vastaajien yleisin toive on tutkimuksen mukaan päästä oikeaan johtoryhmään.
Kansainvälisissä konserneissa työskentelevät henkilöstöedustajat toivovat henkilöstön edustusta ennen kaikkea konsernin tasolle. Nykyinen laki ei säädä tästä selvästi.
– Hallintoedustus voitaisiin rajata johtoryhmään tai yrityksen hallitukseen, jotta henkilöstö pääsisi osallistumaan tavalla tai toisella yrityksen todelliseen päätöksentekoon. Myös soveltamisrajaa tulisi laskea 150 työntekijän organisaatioista pienempiin, Jauhiainen sanoo.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Snowing/Mostphotos
