Kun kotimaan palkkoja verrataan tärkeimpiin kilpailijamaihin, palkat ovat kehittyneet ulkomaita hitaammin. Euroopan komission ennusteen mukaan perusteella näin käy myös lähitulevaisuudessa.
– Työvoimakustannusten nousu euroalueella luo tilaa palkankorotuksille Suomessa, tulkitsee Insinööriliiton ekonomisti Paavo Hurri.
Hurri puhui tänään Insinööriliiton ja Teollisuusliiton järjestämässä talouskatsauksessa Helsingissä.
Taloudessa näyttää siltä, että kasvu jatkuu vielä jonkin kuukauden, mutta loppuvuodesta talous todennäköisesti kääntyy väliaikaisesti pakkaselle.
– Korkean lähtötason vuoksi tilanne ei näytä muuttuvan hankalaksi yritysten kannalta. Tilauskirjat ovat paksut, ja tilauksia tulee lisää, sanoo Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund.
Teollisuus pelkää inflaatiota turhaan
Inflaation on pelätty haittaavan teollisuutta, mutta pelolle ei näytä olevan aihetta. Teollisuuden tuotanto ja arvonlisä ovat nousseet viime vuosina. Tehdasteollisuuden kannattavuus on parantunut vuodesta 2012 lähtien.
– Palkkasummat ovat nousseet, mutta arvonlisäys on noussut vielä enemmän, Eklund vertaa.
Tämä on näkynyt esimerkiksi pörssiyhtiöiden osingoissa, jotka ovat kasvaneet epävarmoista ajoista huolimatta.
Sen sijaan palkansaajilta pitkän kehityksen tulos on syöty melkein kokonaan yhdessä vuodessa. Reaalipalkat ovat inflaation vuoksi ostovoimaltaan samaa luokkaa kuin melkein kymmenen vuotta sitten.
Palkkojen jäykkyys toimii molempiin suuntiin
Edes työnantajien puhe osaajapulasta ei ole juuri kiihdyttänyt palkkaliukumia.
– Suomessa palkanmuodostus on sellaista, etteivät talouden käänteet hirveän vahvasti heijastu palkkakehitykseen. Jos vertaa Viroon tai Yhdysvaltoihin, siellä palkat menevät nopeasti ylös- tai alaspäin, Eklund vertaa.
Eklund pitää virheellisenä väitettä, että Suomen jäykkä palkanmuodostus olisi este kilpailukyvylle. Kriisiaikoinakaan Suomi ei ole pärjännyt huonommin kuin kilpailijamaat Saksa ja Ruotsi.
– Saksan palkanmuodostuksen ja työvoiman käytön joustavuus ovat ylimainostettuja. Kun teollisuuden arvonlisä on mennyt Saksassa alaspäin, ei siellä ole tapahtunut suurempaa palkankorotusten hidastumista. Työvoiman käyttö ei myöskään jousta niin paljon kuin Suomessa, koska meillä on lomautusjärjestelmä, Eklund perustelee.
Työnantajat pelkäävät palkkainflaatiota. Siinä palkkojen korotukset lisäävät liikkeellä olevan rahan määrää ja kiihdyttävät hintojen nousua entisestään.
– Jokin kerroin niissä on, mutta eivät palkat suoraan hintoihin mene, Eklund tyrmää.
– Työnantajat korostavat utuisia tulevaisuuden näkymiä, mutta näkymät ovat olleet utuisia jo useamman vuoden. Näkymien utuisuus ei ole tähän mennessä heikentänyt kilpailukykyä, teollisuustuotannon määrää tai yritysten kannattavuutta.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
