Insinööri-lehti

Rakennusala erottuu porukasta

Sopimukset kuntoon neuvotellen ja reilusti ennen edellisen umpeutumista. Toimihenkilöille yleistä linjaa hieman suuremmat prosentit. Työntekijöille kaikessa hiljaisuudessa sisään kirjoitettuja lisiä, jotka nostavat työehtosopimuksien kustannusvaikutusta merkittävästi.

Ilman omaa työehtosopimusta oleville ylemmille toimihenkilöille yleiskorotukset tulevat käytännössä kaikkiin firmoihin ilman suurempia mukinoita. Insinöörien palkat ovat reilut viisisataa euroa korkeammat kuin verrokkialoilla.

Rakennusteollisuus erottuu hankalassa ja vaikeassa työmarkkinakierroksessa positiivisesti muista teollisuuden aloista, vaikka alalla on perinteisesti yksityisen sektorin suurimmat suhdannevaihtelut.

Moni muistaa menneiltä vuosikymmeniltä alaa ajoittain riivanneen joukkotyöttömyyden. Ja aina välillä kansainvälisiin hankkeisiin mukaan lähteneet suomalaisyritykset ovat ottaneet eri puolilla maailmaa näyttävästi nokkiin.

Rakennus-insinöörit ovat saaneet valita työnantajansa.

Rakennusteollisuus RT ry on eri linjoilla monien muiden EK:n työnantajajärjestöjen kanssa työehtosopimustoiminnan tulevaisuudesta. Suomalaisessa rakentamisessa on jatkuvasti haasteita ja kehitettävää, mutta hyvän pohjan tekemiselle antavat alan työehtosopimukset.

Vierestä seuraten RT:n, Rakennusliiton ja Ammattiliiton Pron sopimisen kulttuuri vaikuttaa hyvin toimivalta. Myös alan ylempiä toimihenkilöitä kohdellaan asiallisesti. Suurimpaan osaan heistä sovelletaan toimihenkilötessien sosiaalisia kirjauksia.

YTN:n kyselyt erikokoisissa alan yrityksissä kertovat, että ylemmät ovat saaneet saman kahden prosentin yleiskorotuksen kuin toimihenkilöt. YTN solmi myös ensimmäisen rakennusalan ylempien yrityskohtaisen työehtosopimuksen, kun Destialla liityttiin työehtosopimuksen tasolla toimihenkilöiden sopimukseen.

Rakennusteollisuus on jo vuosia kärsinyt osaajapulasta. Erityisesti vastavalmistuneet rakennusinsinöörit ja -mestarit ovat saaneet valita työnantajansa etenkin pääkaupunkiseudulla.

Ukrainan sota, inflaatio ja muista syistä johtuva rakentamisen epävarmuus on vienyt osaajamarkkinoita uuteen tilanteeseen. Euroopan suurimmaksi rakennustyömaaksi taannoin arvioitu Pyhäjoen ydinvoimalahanke pysähtyi. Tarjouksia uskalletaan antaa vain lyhyellä vastausajalla ja kaikkeen ei lähdetä mukaan. Opiskelijoilta on tullut viestejä vaikeammista kesätyömarkkinoista. Rakentajat eivät ole kahta samanlaista päivää nähneet.

Kesä on infrarakentamisen sesonkia. Asvalttityömaat pysäyttävät matkailijoita eri puolille Suomea. Kaupungin elinvoimaa voit arvioida nostokurkien määrällä. Rakentaminen jatkuu jollakin volyymilla, tapahtui maailmassa mitä tahansa.

Mikko Sormunen
Insinööriliiton alueasiamies