Työuran aikaisesta oppimisesta 80–90 prosenttia tapahtuu työn tekemisen lomassa. Vain 10–20 prosenttia oppimisesta tapahtuu varsinaisten koulutusten tai seminaarien kautta. Jatkuvan oppimisen tavat selviävät Teollisuuden palkansaajat TP:n tiistaina julkaistusta Edistys-analyysistä.
Tutkijat painottavat epämuodollista koulutusta, josta ei saa varsinaista tutkintoa tai suoritusmerkintää. Sitä voi tapahtua kaiken aikaa työn lomassa, mutta sitä pystyy edistämään monella tavalla.
Julkistustilaisuudessa puhunut opetusministeri, jatkuvan oppimisen uudistamisen ryhmän puheenjohtaja Li Andersson myötäili tutkimuksen tuloksia. Hän korosti juuri työpaikkojen tärkeyttä osaamisen kasvattamisessa.
– Tietoa osaamisesta, joka ei ole saatu tutkinnon muodossa, pitää saada näkymään paremmin digitaalisessa tietovarannossa, kun ihmiset vaihtavat työpaikkaa tai hakevat työtä.
Motivaatio helpottaa oppimista
Epämuodollinen oppiminen on edullisempaa kuin virallinen koulutus. Tutkijat huomauttavat, että oppimisen edistäminen työpaikalla ei ole kuitenkaan ilmaista eikä välttämättä edullista. Oppiminen vaatii resursseja, kuten muusta työstä irrotettua työaikaa.
Yksilön oppimisen mahdollisuuksia helpottavat motivaatio, aiempi osaaminen, persoonallisuus ja asenne. Yritys voi tukea oppimista visiolla, kulttuurilla, rakenteella, resursseilla, yhteistyöllä ja johtamisella.
Yksilöiden varaan osaamisen kasvattamista ei kannata silti rakentaa. Vaikuttavin tapa voi olla se, että rakennetaan heterogeenisiä tiimejä, joissa toimii eri alueiden asiantuntijoita oppimisvaatimusten täyttämiseksi.
Verkkokoulutukset nähdään usein edullisena keinona massakoulutukseen, mutta ne eivät välttämättä ole tarkoituksenmukaisin oppimisen tapa.
Jos työelämä on jo valmiiksi vaativaa, jatkuvan oppimisen vaatiminen työpaikalla voi heikentää työhyvinvointia. Siksi tutkijat pitävät tärkeänä, että oppimista tuetaan hyvillä käytännöillä ja resursseilla.
Koulutuksessa vallitsee epätasa-arvo
Oppiminen lisää yksilön osaamista, tyytyväisyyttä, sitoutumista ja työllisyyttä. Henkilöstön taitojen kehittyminen parantaa työpaikan kilpailukykyä ja tehokkuutta.
Tutkijat eivät ota kantaa siihen, kenen vastuulla oppimisen edistäminen lopulta on ja kenen tulisi myöntää siihen resursseja.
Opetusministeri Andersson muistutti, että hallitusohjelmaan sisältyy useita koulutusta kehittäviä hankkeita, kuten oppivelvollisuusuudistus, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen ja jatkuva oppiminen. Hän piti isona ongelmana, että kouluttautuminen jakautuu epätasaisesti työikäisten keskuudessa.
– Esimerkiksi maahanmuuttajat, ikääntyneet ja työelämän ulkopuolella olevat saavat vähiten koulutusta, vaikka he hyötyisivät koulutuksesta eniten.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: ruutukaappaus TP:n tilaisuudesta
