Yhteistoimintalain uudistus on käynnissä, ja siihen yhdistetään henkilöstön edustusta koskeva hallintoedustuslaki. Teollisuuden palkansaajat ry on julkaissut aihetta käsittelevän raportin, jonka tulokset puhuvat uudistuksen puolesta.
Voimassa olevan hallintoedustuslain mukaan yrityksissä, joissa on yli 150 työntekijää, tulee olla henkilöstön edustaja yrityksen hallinnossa. Lain toteutuminen on heikkoa, vaikka laki on velvoittava.
Hallintoedustus on järjestetty raportin mukaan vain 63 prosentissa niistä yrityksistä, jotka ylittävät lain säätämän rajan.
– Aika surullinen uutinen, että kolmasosa yrityksistä, joissa lain mukaan kuuluisi olla henkilöstöedustus, ei ole sitä, sanoo valtiosihteeri Ville Kopra työ- ja elinkeinoministeriöstä raportin julkistustilaisuudessa.
Yksi syy siihen, ettei lakia noudateta, on tietämättömyys.
– Kun hallintoedustuslaki siirretään yhteistoimintalakiin, päästään toivottavasti tästä ongelmasta eroon. Se on yrityksissä tunnetumpi laki, sanoo Insinööriliiton lakimies Maria Jauhiainen.
Edustajilta puuttuu valtaa
Laki sallii monenlaisen tavan toteuttaa hallintoedustus. Yrityksissä hallintoedustus on järjestetty raportin mukaan 33 prosentilla hallitukseen, 28 prosentilla johtoryhmään, kahdeksalla prosentilla hallintoneuvostoon ja lopuissa muuhun hallintoelimeen.
Kyselyn perusteella tyytymättömimmät edustajat toimivat hallintoedustusjärjestelmissä, jotka on perustettu johtoryhmän tai hallituksen ulkopuolelle. Hallintoedustajat kertovat, että heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat usein rajattuja. Jauhiainen kutsuu erillisiä toimielimiä kahvikerhoiksi, koska niillä ei käytännössä ole todellista valtaa.
– He eivät pääse yrityksessä toimielimeen, joka olisi neuvoa antava, valvova tai täytäntöönpaneva. He eivät pääse oikea-aikaisesti päätöksentekoon vaan kuulevat asioista vasta jälkikäteen.
Asiantuntemus parantaisi tuottavuutta
Suurin syy, miksi pakollista hallintoedustusta ei ole yrityksissä järjestetty, on haluttomuus ottaa henkilöstöä mukaan päätöksentekoon.
Työntekijöiden edustajat arvioivat, että heidän asiantuntemuksensa auttaisi yrityksen johtoa tekemään yrityksen tuottavuutta ja tulosta mahdollisesti parantavia päätöksiä.
– Työntekijöiden edustajille tarkemmin asemoitu rooli yritysten päätöksenteossa voisi tukea yhteistyötä, josta molemmat osapuolet voivat hyötyä, sanoo tutkimusprofessori Jarkko Harju Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATT:sta.
Hallintoedustus on käytössä 18 EU-maassa ja kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa hallintoedustuksen 150 työntekijän raja on selvästi korkein. Ruotsissa raja on vain 25 työntekijää.
Lausuntokierros päättyy
Hallintoedustukseen on tulossa useita muutoksia esitetyssä yhteistoimintalaissa: Hallintoedustajan paikan pitää vastaisuudessa olla toimielimessä, jolla on todellista valtaa. Työnantaja velvoitetaan kouluttamaan hallintoedustajaa tehtävää varten.
Jos yritys ei noudata lain velvoitteita, sille voidaan määrätä sanktio. Jauhiainen kannattaa sanktiota, jotta laki todella pannaan täytäntöön yrityksissä.
Yhteistoimintalain esityksen lausuntokierros päättyy perjantaina. Hallituksen esitys menee eduskunnan käsittelyyn arviolta keväällä. Esityksen mukaan laki tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Uuteen lakiin ei ole tulossa muutoksia nykyiseen 150 hengen rajaan työnantajan vastustuksen vuoksi.
– Me olemme ajatelleet, että jos hallintoedustus saataisiin edes nykyrajalla toimimaan, tilanne paranisi jo sillä, Kopra sanoo työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Nykyinen hallintoedustuslaki on tullut voimaan vuonna 1991.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Jotsa/Mostphotos
