Vuodenvaihteessa voimaan tuleva yhteistoimintalaki muodostuu kolmesta kokonaisuudesta: jatkuvasta vuoropuhelusta, muutosneuvotteluista ja hallintoedustuksesta.
Jatkuva vuoropuhelua käydään työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien kanssa säännöllisesti. Keskusteluissa voidaan käsitellä yrityksen taloudellista tilannetta, työpaikan käytäntöjä, henkilöstön rakennetta ja työhyvinvointia. Käytännön toteutuksesta sovitaan työpaikoilla.
Muutosneuvottelut koskevat henkilöstöön olennaisesti vaikuttavia asioita, kuten työvoiman vähentämistä. Vastaavissa tilanteissa työnantajan pitää neuvotella työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Menettelytavat säilyvät melko samanlaisina kuin nykylaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia kuitenkin vahvistuu.
Henkilöstön edustus hallinnossa parantaa tiedonkulkua ja parantaa henkilöstön asiantuntemuksen käyttöä päätöksenteossa. Hallintoedustusta koskeva laki vastaa pitkälti nykyistä lakia, mutta hallintoedustuslaki siirtyy osaksi yhteistoimintalakia.
Lakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä henkilöstön hallintoedustajasta sovelletaan yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovelleta valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa.
Kuva: Markku Lempinen, CC BY 4.0
