– Muutos on ehdottomasti parannus voimassa olevaan lakiin. Laki olisi kuitenkin saanut tulla voimaan jo esitettyä vuoden 2022 alkua aiemmin. Myös korvausprosentit eivät aivan vastaa tavoitteitamme, hän sanoo.
Tähkäpää oli mukana kolmikantaisessa työryhmässä valmistelemassa luonnosta kilpailukieltoihin tarvittavista lakimuutoksista. Työryhmän taustalla oli nykyisen hallituksen ohjelman kirjaus, jonka mukaan kilpailukieltosopimuksen käyttöä rajataan täsmentämällä lainsäädäntöä.
Tähkäpään mukaan uudistukselle oli todellista tarvetta. Kilpailukieltoja lätkittiin työntekijöille ikään kuin varmuuden vuoksi. Pahimmillaan kilpailukieltosopimukset olivat työntekijöille taloudellisesti kohtuuton taakka.
– Varmaan työnantajat harkitsevat jatkossa entistä tarkemmin, onko kilpailukieltosopimukselle todellista tarvetta. Samalla heidän on varauduttava maksamaan rajoitusajalta erillistä korvausta uuden lain mukaisesti, Tähkäpää sanoo.
Jos ja kun lakiesitys menee eduskunnassa läpi ja tulee voimaan, yritysten on maksettava kilpailukieltosopimuksesta työntekijälle rajoitusajalta korvausta, joka lakiesityksessä on sidottu sopimuksen kestoon. Jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, korvaus on 40 prosenttia palkasta. Yli kuuden kuukauden rajoitusajalla korvaus nousee 60 prosenttiin palkasta.
Uuden lain on määrä tulla voimaan vuoden 2022 alussa. Säännöksiä sovelletaan myös voimassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin vuoden siirtymäajalla.
– Muutoksen yksi tavoite on vähentää kilpailukieltosopimusten määrää. Uskon, että lain voimaantulon myötä niin myös tapahtuu, Tähkäpää sanoo.
Muutokset tulevat koskemaan nykyisiäkin sopimuksia vuoden 2023 alusta alkaen, mikä muuttaa tuhansien työntekijöiden asemaa heti. Todennäköisesti työnantajat haluavat purkaa turhia kilpailukieltoja ennen siirtymäajan päättymistä eli viimeistään vuoden 2022 aikana.
Kuva: Jari Rauhamäki
