Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin tutkimuspäällikkö Christine Aumayr-Pintar suosittaa blogissaan, että palkoista neuvotellaan sekä yrityksen että alan tasolla. Alakohtaisilla sopimuksilla taataan kaikille alan työntekijöille tietty minimi, ja yrityksen tilanteen mukaan se voi maksaa korotuksia vähimmäiskorotusten päälle.
Tällaisella neuvottelumallilla pystytään pitämään yllä sopimusten korkeaa kattavuutta, työntekijöiden ostovoimaa ja kulutusta. Lisäksi malli helpottaa koronapandemiasta kärsineiden yritysten tilannetta, koska ne voivat jättää sopimatta lisäkorotuksista.
Aumayr-Pintar viittaa Eurofoundin selvitykseen EU:n jäsenmaiden työmarkkinoista. Sen mukaan yksityisellä sektorilla palkoista neuvotellaan työehtosopimuksissa kahden kolmasosan kohdalla. Sopimusten kattavuus on korkeampi maissa, joissa alakohtaiset sopimukset ovat yleissitovia eli koskevat villejä yrityksiä ja liittoihin kuulumattomia työntekijöitä.
Euroopan joustavimmat sopimusjärjestelmät toimivat Pohjoismaissa. Siellä on käytössä rinnakkain alakohtaisia ja paikallisesti yhtä yritystä koskevia työehtosopimuksia.
Suurin palkkoja määrittävien työehtosopimusten kattavuus oli Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Ranskassa, Ruotsissa, Sloveniassa ja Suomessa. Näissä maissa kattavuus ylittää 80 prosenttia.
Kattavasti sopivien maiden järjestelmät poikkeavat kuitenkin toisistaan. Suomi luokitellaan ensisijaisesti alakohtaisten sopimusten maaksi, kun taas esimerkiksi Ruotsissa neuvottelut käydään pääosin sekä sektorin että yrityksen tasolla.
Selvitys pitää alakohtaisia työehtosopimuksia tärkeinä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, koska niissä harvemmin on talokohtaisia sopimuksia.
Euroopan komissio esitti eilen EU-direktiiviä, joka varmistaisi riittävän vähimmäispalkan kaikissa jäsenmaissa. Komissio ei ehdota minimipalkkaa lakiin eikä esitä tarkkoja lukuja vaan jättää sen työehtosopimuksilla määritettäväksi kysymykseksi.
Kuva: Valentin Ivantsov /Mostphotos
