Insinööriliitossa tehtyjen laskelmien mukaan valtio menettää vuositasolla noin 415 miljoonaa euroa verotuloja, jos ajatus toteutuu.
Laskelma perustuu Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n keräämiin tietoihin ylempien toimihenkilöiden palkoista, toteutuneesta työajasta ja maksetuista ylitöistä. Jos ylemmät toimihenkilöt ovat työaikalain ulkopuolella, heille ei makseta ylitöistä, mikä pienentää ansiotuloista syntyvää verokertymää merkittävästi.
– Ajatus sopii huonosti yhteen sen kanssa, että Säätytalolla etsitään kuumeisesti säästöjä ja uusia tuloja paikkaamaan alijäämästä valtiontaloutta, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo.
Jos laskelmaan otetaan verojen lisäksi mukaan muut ennakonpidätykseen kuuluvat maksut, summa nousee yksityisen sektorin osalta yli 500 miljoonaan euroon. Osa veromenetyksistä saattaa tulla takaisin muiden verojen kautta.
Salo huomauttaa, että kysymys ei ole vain julkisesta taloudesta ja rahasta. Ylempien toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden joutuminen työajan seurannan ulkopuolelle johtaa pidempiin työpäiviin ja elämänlaadun huononemiseen.
– Työaikalain romuttamisen haitat lankeavat valtiolle, työntekijöille itselleen ja heidän perheilleen, Salo sanoo.
Hän huomauttaa, että valvomaton työaika johtaa myös välillisiin kustannuksiin, kun työn kuormitus kasvaa, työhyvinvointi laskee ja työssäjaksamisen ongelmat lisääntyvät.
– Seurannan poistaminen johtaa sairauspoissaoloihin, työurien lyhentymiseen ja lisääntyvään julkisten palvelujen tarpeeseen, Salo sanoo.
