– Tämä tarkoittaa, että alojen korotukset voivat erota toisistaan. Kun alakohtaisista työehdoista ja palkankorotuksista sovitaan, jokaisen alan kohdalla pitää huomioida ainakin sen omat näkymät, tuottavuus ja tietenkin inflaatio, Salo sanoo.
Hän vierastaa sellaista ajatusmallia, että alan palkankorotukset ovat aina vähintään samat kuin jollakin toisella. Salon mukaan se ei ole kokonaisuuden kannalta järkevä työmarkkinamalli- ja logiikka.
– Se johtaa helposti maailmaan, jossa päädytään kaikille aloille yhteisiin korotuksiin. Tällainen toimintatapa ja malli ei ole hyvä. Suomen malli pitää olla aito, alakohtainen sopiminen.
Neuvottelut keskeisten teollisuuden alojen ensi vuoden palkankorotuksista ovat alkamassa. Niistä on ennustettu tulevan vaikeat muun muassa kovan inflaation ja kuntasektorin kevään neuvottelutuloksen takia.
Salon mielestä on selvää, että inflaatio ja sen myötä tapahtuva palkansaajien reaaliansioiden lasku eivät tee neuvotteluista helppoja. Sen sijaan kunta-alan neuvottelutuloksen vaikutuksia neuvotteluihin hän ei ryhdy arvoimaan.
– Kunnissa on sovittu, mitä kunnissa on sovittu, me neuvottelemme ja sovimme omista ratkaisuistamme, hän toteaa.
Salo sanoo, että kunta-alan insinöörien palkat ovat selvästi jäljessä yksityistä sektoria. Sen lisäksi kunnista, kuten muualtakin julkiselta sektorilta, kantautuu tietoja rekrytointivaikeuksista tekniselle puolelle.
– Tekniikan alan ammattilaiset ovat palkkansa ansainneet myös kunnissa. Muiden ammattiryhmien palkkoihin en halua ottaa kantaa.
– En ymmärrä sellaista työmarkkinalogiikkaa, että energia ja huomio kiinnitetään muihin aloihin. Mitä vähemmän neuvotteluissa vilkuillaan naapuripöytiin, sen parempi, Salo sanoo.
Kuva: Lev Karavanov /Mostphotos
