Tämä tarkoittaa palkankorotuksia, jotka ylittävät selvästi inflaation ja veromuutosten vaikutukset. Lisäksi palkansaajille kuuluu osa tuottavuuden kasvusta.
Insinööriliiton mukaan tämä tarkoittaa viiden prosentin tuntumassa olevia palkankorotuksia ensi vuodelle. Edunvalvontajohtaja Petteri Oksan mukaan luku tarkentuu syksyllä muun muassa valmistuvien talousennusteiden mukaan.
Hän pitää selvänä, että palkankorotusvaateet tullaan tyrmäämään sanomalla, että ei niihin ole varaa. Oksan mukaan asia on juuri päinvastoin, Suomella ei ole varaa olla korottamatta palkkoja vähintään ostovoiman säilyttämisen verran.
– Nyt jos koskaan on katsottava, mitä muualla on tapahtunut ja miten se on vaikuttanut Suomeen. Euroopan tärkeimmissä kilpailijamaissa palkankorotukset ovat pitkään ylittäneet suomalaisen tason. Kilpailijamaiden korotukset ovat heijastuneet inflaatioon ja kiristäneet korkopolitiikkaa, mistä on kärsinyt palkkamalttiin puristettu suomalainen palkansaaja, hän sanoo.
Oksan mukaan tämä tie on kuljettu loppuun, etenkin kun kilpailijamaissa palkankorotusten taso näyttää pysyvän korkealla. Muun muassa Saksassa on vuoden mittaan tehty kustannusvaikutuksiltaan selvästi yli viiden prosentin tason ylittäviä ratkaisuja.
Kotimaassa palkat ovat tällä sopimuskaudella nousseet noin kolmen prosentin tahtia, mikä on heikentänyt ostovoimaa. Oksan mielestä ostovoimaa parannettava, mikäli talouteen aiotaan saada positiivista virettä.
– Palkansaajien ostovoimaa ei voida enää heikentää. Sen paraneminen vilkastuttaa heti maan taloutta. Kansalaiset lisäävät kulutustaan, taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ja verotulot kasvavat.
Oksan mukaan syksyn neuvottelukierroksella on myös kyettävä kuromaan kiinni suomalaisten korkeakoulutettujen palkkojen jälkeenjääneisyyttä verrattuna eurooppalaisiin kollegoihinsa. Ero on viime vuosina pikemminkin kasvanut kuin supistunut johtuen kilpailijamaiden yleisestä palkkakehityksestä.
Kuva: Shalamov/Mostphotos
