Suurin osa nuorista 18–35-vuotiaista korkeakoulutetuista haluaa, että eriarvoisuus vähenee ja sukupuolten välinen tasa-arvo paranee, ilmenee Akavan selvityksestä.
Kyselytutkimuksessa nuoret aikuiset pitivät tasa-arvoa tärkeämpinä vain hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä ja ympäristön tilan paranemista. Vähäisemmälle painoarvolle jäävät muun muassa elintason nousu ja vapaa-ajan lisääntyminen.
– On hienoa, että korkeakoulutetut nuoret pitävät tasa-arvon lisääntymistä yhtenä tärkeimpänä tapana kehittää suomalaista yhteiskuntaa. Työelämän muutos lähtee aina asennetasolta. Kyselyn perusteella on helppo todeta, että ainakin se on nuorilla kohdallaan, toteaa Akavan asiantuntija Miika Sahamies.
Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä. Korkeakoulutetuista 18–35-vuotiaista vastaajista kahdeksan prosenttia kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää työyhteisössään tai työpaikallaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vastaajista 85 prosenttia ei ollut joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi.
Seksuaalinen häirintä ei kohdistu vain naisiin. Erot naisten ja miesten välillä nuorten vastaajien ryhmässä olivat melko pienet. Alle 35-vuotiaista naisista miltei yhdeksän prosenttia ja miehistä kuusi prosenttia kertoi joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi viimeksi kuluneen vuoden aikana.
– Työnantajalla on ensisijainen vastuu puuttua mahdollisiin häirintätapauksiin heti tiedon saatuaan. Työpaikoilla on hyvä olla yhdessä sovitut hyvän työkäyttäytymisen pelisäännöt ja ennalta laaditut menettelytavat, joilla häirintään puututaan. Johdon kouluttaminen häirinnän havaitsemiseen, selvittämiseen ja poistamiseen on ensiarvoisen tärkeää. Toivon, että laaja keskustelu parantaa tietoisuutta ja lisää rohkeutta nostaa tilanteet esille, painottaa Sahamies.
Yleisimmiksi syrjinnän perusteiksi nousevat aineistossa esille ikä, mielipiteet ja sukupuoli.
– Nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja syrjintä ovat erittäin huolestuttavia ilmiöitä. On lainsäätäjien, lakia valvovien viranomaisten, muiden työelämätoimijoiden ja ennen kaikkea yksittäisten työpaikkojen vastuulla, että kaikenlainen työelämän syrjintä ja häirintä saadaan kitkettyä pois, lisää Sahamies.
Aula Research toteutti selvityksen Akavan toimeksiannosta tammikuussa 2018. Kyselyyn vastasi hieman yli tuhat 18–35-vuotiasta korkeakoulutettua. Vertailutietoa haettiin 36–65-vuotiaiden joukosta, ja mukana oli insinöörejä.
