Monet puhujat jättävät ilmeisen tahallaan huomaamatta, että monien merkkien mukaan osaajapula selittyy yksinkertaisesti huonolla palkalla ja työelämän laadulla.
Etenkin työnantajaliitot puhuvat osaajapulasta. Rekrytointihaluja riittäisi yrityksissä, mutta tulijoita ei ole jonoksi asti. Ratkaisuksi on tarjottu työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja työluvan saamisen helpottamista, mutta Oksan mukaan pullonkaula ei ole luvissa.
– Katse pitää kääntää maastamuuttoon. Suomi menettää tällä hetkellä lähes sata insinööriä vuodessa, Oksa huomauttaa.
Hänen mukaansa tekniikan alan ammattilaisia ei yksinkertaisesti houkuta jäädä kotimaahan töihin, olivatpa he suomalaisia tai ulkomaalaisia. Monessa maassa samoilla taidoilla elää leveämmin.
– Suomessa asiantuntijan palkka on matala, ja sitä vielä kuorrutetaan korkealla verotuksella ja Pohjolan karulla säällä. Ei ihme, että täältä muutetaan pois. Säälle ei mahda mitään, kahdelle muulle asialle kyllä, Oksa sanoo.
Insinööriliitto pitää maasta- ja maahanmuuttoa sinällään tarpeellisina ilmiöinä. Kaksisuuntainen vaihtuvuus kasvattaa työntekijöiden ja yritysten osaamista.
Suomesta ulkomaille muutti Tilastokeskuksen mukaan yli 300 insinööriä vuonna 2019. Samaan aikaan maahan muutti vajaat 250 insinööriä. Vuosien varrella insinöörien nettomääräinen poismuutto on kiihtynyt.
– On hyvä, että Suomesta lähdetään ulkomaille töihin. Hyvä olisi, jos Suomeen myös palattaisiin. Jos meillä kerran on pula osaajista, niin on ihme, että koulutetut insinöörit eivät pysy työmarkkinoillamme.
Oksa muistuttaa, että markkinataloudessa hyödykkeen hinnan pitäisi nousta, jos kysyntä kasvaa tarjontaa korkeammaksi. Asiantuntijoiden palkat ovat kehittyneet niin sanotusta osaajapulasta huolimatta maltillisesti.
– Näyttää siltä, että pulaa on ainoastaan työntekijöistä, jotka ovat valmiita tekemään töitä niillä ehdoilla ja palkoilla, joita työnantajaa huvittaa tarjota.
Julkisuudessa on ruodittu tilastoja täyttämättömistä työpaikoista. Suurin osa niistä on kuitenkin sote-sektorilla, joten kohtaanto-ongelma on vahvasti alueellinen ja alakohtainen.
Insinööriliitto on esittänyt alakohtaisiin työvoimatarpeisiin useita ratkaisuja. Palkkauksen ja työehtojen parantamisen lisäksi tekijöitä saadaan muilta aloilta esimerkiksi muuntokoulutusten avulla.
Kuva: Michael Erhardsson /Mostphotos
