Työvoimapolitiikan tutkija Ari-Matti Näätänen on selvittänyt, miten aktiivisella työvoimapolitiikalla voidaan edistää työllisyyttä Suomessa. Selvityksen keskeisin havainto on, että kohdennetuilla ja yksilöllisesti räätälöidyillä työvoimapalveluilla voidaan parantaa sekä työllisyyttä että työttömien hyvinvointia Suomessa. Teollisuuden palkansaajat TP on julkaissut selvityksen Edistys-raporttisarjassaan.
Raportissa perehdytään Suomen kannalta relevantteihin aktiivisen työvoimapolitiikan esimerkkeihin verrokkimaista.
– Aktiivisen työvoimapolitiikan parantamisessa on suositeltavaa hyödyntää kansainvälisiä tapausesimerkkejä ja niistä tehtyjä vaikuttavuusarvioita, Näätänen sanoo.
Hänen mukaansa yksi palvelu ei välttämättä sovi kaikille työttömille. Aktiivisen työvoimapolitiikan tulokset heikkenevät, jos työtön ohjataan hänen tai työmarkkinoiden kannalta sopimattomien palveluiden piiriin.
Vaikutukset sen sijaan korostuvat, kun eri työttömien ryhmiin sovelletaan heihin parhaiten sopivia työvoimapolitiikan toimia.
– Esimerkiksi nuorten työttömien työllistymistä edistää parhaiten valmennus työ- ja koulutusmahdollisuuksista, kun taas maahanmuuttajataustaisten työttömien työllistymistä parantavat palkkatuki ja kielikoulutus.
Ikääntyneiden työttömien kohdalla työllistymistä edistää osaamisen tunnistaminen ja päivittäminen sekä työkyvyn ylläpito. Toimeentulotuen asiakkaiden kohdalla parhaisiin tuloksiin johtaa palveluiden yksilöllinen vaiheistaminen.
Näätänen tuo raportissa esiin, että työttömyys alenee nopeammin kriisin jälkeen, mikäli työttömien työkyky ja osaaminen säilyvät tai vahvistuvat kriisin aikana. Siten aktiivisen työvoimapolitiikan resurssien riittävyyden varmistaminen kriisitilanteessa on pitkänäköistä työllisyyspolitiikkaa.
Kuva: Annika Rauhala
Lue lisää: Kuinka lisätä työllisyyttä aktiivisella työvoimapolitiikalla? Suosituksia Suomelle
