Korkeakoulutettujen bruttopalkat ovat Suomessa pienemmät kuin esimerkiksi Saksassa.
Insinööri-lehti työmarkkinat

Asiantuntijoiden palkkaus jää jälkeen kilpailijamaista

YTN tavoittelee liittokierroksella palkkaratkaisua, joka kuroo umpeen palkkojen jälkeenjääneisyyttä kansainvälisellä tasolla.

Suomessa asiantuntijoiden palkat laahaavat keskeisten kilpailijamaiden perässä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan korkeakoulutettujen bruttopalkat ovat Suomessa pienemmät kuin Saksassa, Itävallassa, Irlannissa, Alankomaissa, Tanskassa ja Norjassa.

Tämän lisäksi asiantuntija ansaitsee paremmin Ruotsissa ja Belgiassa. Ero on vuoden 2015 jälkeen todennäköisesti kasvanut, kun useissa maissa palkankorotukset ovat olleet Suomea suuremmat.

– Juhlapuheissa meillä arvostetaan osaamista ja siihen perustuvaa taloutta, mutta asiantuntijoiden palkoissa se ei näy, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

– Viime vuosina täältä on lähtenyt osaajia enemmän ulkomaille töihin kuin mitä Suomeen on tullut. Samalla useilla toimialoilla puhutaan suoranaisesta osaajapulasta, ja osaajista kilpailtaessa palkkaus on keskeinen tekijä, Hankamäki huomauttaa.

YTN tavoittelee alkavalla liittokierroksella ostovoimaa kehittävää prosenttipohjaista palkkaratkaisua, joka kuroo umpeen myös palkkojen jälkeenjääneisyyttä kansainvälisellä tasolla. Työnantajapuoli on puhunut vientimallista, jossa kustannustaso ei saisi ylittää vientiteollisuuden sopimuksia.

– Tässä valitettavasti unohtuu se tosiasia, että Suomessa useilla toimialoilla menee hyvin. Näillä aloilla on oltava mahdollista tehdä vientiteollisuuden asettamaa tasoa korkeampia ratkaisuja, edellyttää Hankamäki.

Jo pelkästään vientiteollisuuteen kuuluvien toimialojen kesken on vaihtelevuutta. Esimerkiksi teknologiateollisuuteen sisältyvät tietoala sekä suunnittelu- ja konsulttiala ovat kasvaneet nopeasti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Vuoden 2008 suhdannehuipun ennätykset on näillä aloilla lyöty jo moneen kertaan.

– Suotuisaan ostovoiman kehitykseen vaikuttaa myös verotus, joten valtiovallan on välttämättä huolehdittava, ettei kenenkään verotus kiristy esimerkiksi kilpailukykysopimuksen mukaisten tyel-maksujen siirron takia. Yksistään se kiristää palkansaajien verotusta 0,4 prosenttiyksikköä ensi vuonna, Hankamäki muistuttaa.

Kuva: Frank Peters /Mostphotos