Lain mukaan henkilöstöllä on oikeus osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn yrityksen päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä. Tarkoituksena on tehostaa yrityksen ja henkilöstön yhteistoimintaa, parantaa päätöksentekomalleja sekä lisätä henkilöstön yleisiä vaikutusmahdollisuuksia.
Suomessa malli on ajautunut kohtuullisen kauaksi alkuperäisestä tarkoituksestaan. Onneksi viime aikoina on ilmaantunut pyrkimyksiä palauttaa tämä tärkeä edustustehtävä sille tarkoitetulle paikalle. Asiaan ovat ottaneet kantaa niin yhteistoiminta-asiamies kuin Suomen Yrittäjätkin: tehtävän katsotaan parantavan etenkin paikallisia neuvotteluja.
Alun perin edustuspaikka on ollut nimenomaan yrityksen hallituksessa. Sittemmin hallituspaikkojen rinnalle on alkanut ilmestyä muita ratkaisuja sidosryhmien neuvottelukunnista jopa pelkkiin tapaamisiin toimitusjohtajan kanssa.
Jos edustuksesta on tehty sopimus, asiaan on vaikeaa vaikuttaa ilman sopimuksen irtisanomista. Jos sopimusta ei ole, paikkaa voi vaatia lainmukaiseen elimeen, jolla on myös todellista eikä vain näennäistä päätösvaltaa. Esimerkiksi paikka yrityksen johtoryhmässä voi olla tavoittelemisen arvoinen.
Vaikka hallintoedustuksesta ei direktiiviä vielä olekaan, tällainen järjestelmä on kuitenkin yli puolessa EU/ETA-maista (18/28). Useissa maissa hallintoedustaja saadaan valita vain valtion yrityksissä, mutta paikkana on aina suoraan joko hallitus tai hallintoneuvosto. Lisäksi yrityskoon vaatimukset vaihtelevat: Suomessa edustajan saa valita 150 työntekijän yrityksessä, kun Ruotsissa vaaditaan vain 25 työntekijää.
Erityisesti Pohjoismaissa on rajoituksia sen suhteen, mitä asioita edustajien kanssa voidaan käsitellä. Esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluasiat, johtajien palkkaaminen ja erottaminen on rajattu tämän oikeuden ulkopuolelle.
Henkilöstön edustajat ovat kuitenkin omalta osaltaan vastuussa tehtävistä päätöksistä. Muutoinkin heille kuuluvat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muille elimen jäsenille. Edustajilla tulisi olla myös ääni- ja puhevalta, oikeus vastuuvakuutukseen, oikeus tuoda asioita kokouksen agendalle sekä oikeus käyttää työaikaansa usein hyvin laajaan ja monimutkaiseen materiaaliin tutustumiseen.
Hallintoedustuspaikka vaatii työntekijältä paljon muun muassa talous- ja juridisten asioiden tuntemusta. Tehtyjen eurooppalaisten tutkimusten mukaan se myös antaa paljon. Yleensä edustajat kokivat, että he ovat hyväksytty osa yrityksen johtoa, että heitä kuunnellaan ja että heistä on hyötyä etenkin yrityksen työvoima-asioiden asiantuntijana.
Esille nousi myös yrityksen arvostus etenkin perusteltua kantaa kohtaan ja laajasti oltiin sitä mieltä, ettei hallintoedustaja saa sanoa vain ”ei” tai olla hiljaa. Henkilöstöä koskevat kysymykset nousivat luonnollisesti usein esille, mutta monet kokivat tärkeäksi turvata myös yrityksen pitkän tähtäimen intressejä: tällöin koki samalla ajavansa sekä yrityksen että sen henkilökunnan pidemmän aikavälin etua.
Edustajille tulee varmistaa oikeus saada koulutusta ja oikeus olla tekemisissä muiden työntekijöiden edustajien kanssa välillä hyvin rajoittavienkin salassapitosäännösten estämättä.
Maria JauhiainenInsinööriliiton työsuhdelakimies