Insinööri-lehti

Yleiskorotus on tärkeä

Työnantajaliiton tavoitteena on lisätä paikallista sopimista. Se tarkoittaa, että työpaikoilla sovitaan palkankorotuksista sen sijaan, että kaikki saisivat yleiskorotuksen.

Periaatteessa työpaikalla yhdessä sopiminen kuulostaa hyvältä. Kuitenkaan ay-liike ei suostu luopumaan yleiskorotuksesta ja tämä aiheuttaa suurimman ristiriidan työehtosopimusneuvotteluissa. Sen puolesta on jopa lakkoiltu. Miksi ihmeessä?

Siihen, että ay-liike pitää tiukasti kiinni yleiskorotuksesta, on useita syitä.

Ensinnäkin, yleiskorotukset ovat tärkeitä palkansaajien ostovoiman kannalta. Insinöörin heikkenevä ostovoimaa merkitsee, ettei hänellä ole rahaa ostaa tuotteita ja palveluita, yrityksille ei synny kauppaa, ei ole tarvetta henkilöstölle, ei ole rahaa maksaa palkkoja ja niin edelleen. Kierre entistä huonompaan tilanteeseen on valmis.

Jos sinusta tuntuu, että kaikki kallistuu eikä palkka riitä mihinkään, niin olet oikeassa. Tutkimukset kertovat, että juuri näin on käynyt.  Inflaatiota vastaan yleiskorotus on hyvä elementti. Se tuo turvaa ja pitää palkan ostovoimaa ennallaan.

Yleiskorotukset lieventävät tuloerojen kasvua. Kun valtiolla on velkaa yli 87 miljardia euroa, erilaisten tulonsiirtojen tekeminen on entistä vaikeampaa. Kun viime kierroksella lähes kaikki työssäkäyvät saivat yleiskorotuksen, tarkoittaa se sitä, että myös kaikista pienipalkkaisimmat pidetään kyydissä mukana.

Tekemiemme selvitysten mukaan paikallisesti jaettavat korotukset menevät noin kolmasosalle työntekijöistä. Yleiskorotus sen sijaan takaa korotuksen jokaiselle tuloksen tekemiseen osallistuneelle. Insinööriliitossa teemme työtä jokaisen jäsenen eteen, emme vain osan.

Erityisesti uran alkuvaiheen jälkeen yleiskorotusten merkitys korostuu. Yleensä uran alkuvaiheessa palkka kehittyy hyvin, mutta tietyn tason saavuttamisen jälkeen palkka pysyy ennallaan. Siitä eteenpäin moni insinööri on yleiskorotusten varassa.

Koko työuran kannalta yleiskorotusten merkitys on huikea. Kymmenessä vuodessa yleiskorotuksia on tullut yhteenlaskettuna noin 20 prosenttia. Entäs jos korotuksia ei olisi ollut?

Elina Das Bhowmik
Uuden Insinööriliiton asiamies