Työn imu tarkoittaa työhön liittyvää innostusta ja myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, jolloin töihin lähteminen aamulla on pääasiassa mukavaa ja työ tuntuu mielekkäältä. Työn imuun liittyy energinen olo ja vahva oppimishalu. Sitä on tutkittu 20 vuotta ja tutkimuksissa on saatu työkyvyn ja työuran kannalta monia positiivisia tuloksia.
Työn imu saavutetaan todennäköisimmin silloin, kun työtehtävät ovat kiinnostavia ja sopivan haastavia sekä vaihtelevia. Työssä kehittyminen on olennainen työn imun lähde, mutta myös oman työn tulosten näkeminen sekä yhteisöohjautuva tiimi ovat tärkeitä.
Työn imu voi vaikuttaa palkkaan.
Työn imua voidaan myös ajatella vastakohtana työuupumukselle. Mielestäni työelämän kehittämistä pitäisi lähestyä useammin myönteisestä näkökulmasta. Työhyvinvoinnin parantamista kannattaa korostaa. Myös onnistumisen sekä eteenpäin menemisen edellytyksiä kannattaa korostaa sen sijaan, että työtä arvioidaan vain kuormitustekijöiden ja epäkohtien kautta.
Työn imu vaikuttaa positiivisesti yksilöön itseensä, ja myönteiset vaikutukset läikkyvät myös muuhun elämään. Lisäksi työn imulla on vaikutusta niin organisaation kuin yhteiskunnan tasolla. Etla ja Työterveyslaitos julkaisivat tänä keväänä kahden vuoden seurantatutkimuksen tulokset, joiden perusteella työn imun myönteiset seuraukset työmarkkinoilla ovat merkittävät.
Organisaation kannalta merkittävää on, että työn imu lisää työn tuottavuutta. Yhteiskunnan osalta keskeistä on, että työntekijän kokema työn imu ennustaa pienempää riskiä työkyvyttömyydelle. Työhyvinvointiin panostaminen ennaltaehkäisevästi suojelee työuupumukselta, mutta toisaalta se myös vähentää riskiä joutua työttömäksi tai ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työn imu on pitkällä aikavälillä kohtuullisen pysyvää, vaikka hetkellistä heiluntaa saattaa olla toisinaan paljonkin. Työn imu auttaa yksilöä selviämään silloin, kun uralla kohtaa haasteita. Toisaalta työn imussa yksilö on aloitteellisempi, luovempi, terveempi ja suorittaa asioita paremmin, joten työn imulla voi olla myös positiivisia vaikutuksia tulevaan palkkatasoon.
Varpu Multisilta
Insinööriliiton työmarkkinatutkija
