Insinööri-lehti

Tutkinto ei kanna eläkepäiviin saakka

Kuvittele mukava turvallisuuden tunne: valmistut insinööriksi 25-vuotiaana, saat vakituisen työpaikan ja luot työuran yrityksessä siihen päivään saakka, kunnes nautitte työyhteisön kanssa eläkekahvisi. Helppoa, tuttua ja turvallista.

Tämä on joskus ollut arkea, ei kuitenkaan kaikille. Tutkinnon jälkeen koulunpenkille paluu ei välttämättä ole ollut työuran kannalta tarpeellista, vaan tutkinto ja työssä opittu on kantanut läpi uran. Maailma kuitenkin muuttuu niin hurjaa vauhtia, ettei enää kerran hankittu osaaminen pysy ajantasaisena koko työuraa. Paljon puhuttu teknologian, digitalisaation ja työn murros muuttavat työelämää, työtehtäviä ja opiskelun tarvetta.

Tulevaisuudessa meille on täysin normaalia opiskella läpi koko työuran. Tämä vaatii ajattelun ja asenteiden muuttamista. Tuskin meillä on enää yhtään ammattia, jossa osaamista ei tarvitse jatkossa päivittää säännöllisesti. Olit sitten työmaaduunari, suunnittelija, konsultti tai johtaja. Jokaisen meistä on vastuu – ja oikeus – kehittää itseään läpi työuran. Jatkuvasta oppimisesta tulee uusi normi.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Koulun penkille paluuta kymmenen vuoden välein? Tutkintojen vanhenemista käsiin? Pelkoa siitä, että eräänä päivänä huomaa olevansa epäpätevä?

Muutokset voivat usein tuntua pelottavilta, mutta tämä muutos on ehdottomasti mahdollisuus. Tutkinnot eivät vanhene, eikä kenestäkään tule epäpätevää. Sen sijaan tutkinto luo pohjan omalle osaamispaletille, ja sitä täydennetään pienemmillä kokonaisuuksilla läpi työuran.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä pohditaan, miten korkeakouluja kannustetaan tähän jatkuvan oppimisen mahdollistamiseen. Kun yhden hankitun tutkinnon lisäksi oppimista toteutetaan läpi työuran, on tietenkin ratkaistava monia käytännön kysymyksiä. Miten kouluttautuminen kustannetaan? Ketkä osallistuvat? Ketkä koulutusta tarjoavat? Miten yksilö voi vaikuttaa?

Insinööriliitto lähti ratkomaan tätä haastetta yhdessä kahdeksan muun liiton kanssa. Syntyi osaamistilimalli, jossa yksilö saa vuosittain kouluttautumisrahaa osaamistililleen. Tätä niin sanottua osaamisseteliä yksilö voi käyttää kouluttautumiseen.

Mallissa tilin rahoitus kerätään työntekijöiden ja työnantajien yhteisillä vakuutusluonteisilla maksuilla. Valtio puolestaan tukee kouluttautumista verovähennysoikeudella. Kaikki osallistuvat, ja kaikki hyötyvät.

Oppiminen on jokaisen oikeus. Työntekijän oikeus on kehittää itseään työssään. Työnantajan oikeus on, että palkatun työntekijän osaaminen ei vanhene. Luomalla jatkuvan oppimisen malleja turvataan jokaiselle mahdollisuus kasvattaa omaa osaamispalettiaan – aina sinne eläkekahveihin saakka.

Katri Manninen
Insinööriliiton erityisasiantuntija