Pariin otteeseen viivästynyt tulorekisteri otetaan vihdoin vuodenvaihteessa käyttöön. Uudistus liittyy myös seuraavalla hallituskaudella lähes väistämättä edessä olevaan sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen. Tulorekisteri ei ole mikään taikasauva, mutta ison osan sosiaaliturvaan liittyvistä ongelmista se voi ratkaista.
Tulorekisterin idea on simppeli. Kerätään samaan tietokantaan yhteen palkka-, eläke- ja etuustiedot ja vähennetään samalla paperinpyörittämistä. Palkkatulot ilmoitetaan rekisteriin heti vuoden 2019 alusta alkaen. Erilaiset sosiaalietuudet tulorekisteri laajenee kattamaan vuotta myöhemmin.
Tulevaisuudessa tulorekisteri voi mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen ja sosiaaliturvan. Järjestelmän toivotaan myös helpottavan lyhyiden työsuhteiden vastaanottamista, kun työttömän ei tarvitse pelätä ylimääräistä byrokratiaa tai etuuksien leikkausta.
Työllisyyden edistäminen ja työttömyysturvan kehittäminen osana tulevaa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ovat tavoitteita, joille on yhteiskunnassa laaja tuki. Tulojen ajantasainen seuranta mahdollistaisi nykyistä paremmin työttömyysturvalla tehtävän opiskelun, yrittämisen ja osa-aikatyöt.
Insinööriliitto on pitkään peräänkuuluttanut tulorekisterin täysimääräistä hyödyntämistä. Puntaroitaessa oikeutta työttömyysturvaan tulisi tarkastella työttömän tuloja – ei sitä, onko työtön aktivoinut itsensä esimerkiksi liian ammattimaiselta vaikuttavalla harrastustoiminnalla tai opiskelemalla. Lähtökohtaisesti työttömyysturvaan tulisi olla oikeus aina, jos tuloja ei ole.
Nykyisessä työttömyysturvamallissa on paljon hyvää. Ansiosidonnainen työttömyysturva auttaa työtöntä hakemaan mahdollisimman hyvin omaa osaamistaan vastaavaa työtä. Toisaalta työttömyysturvan ehdot ovat hankalasti hahmotettavissa ja viranomaisen tarveharkinta aiheuttaa aika ajoin epäreiluiksi koettuja päätöksiä.
Tulorekisteri on oiva, käytännöllinen väline, joka vähentää byrokratiaa ja oikein toteutettuna mahdollistaa sosiaaliturvan laajan automatisoinnin. Tulorekisterin myötä viranomaisille ei tarvitse enää toimittaa paperisia tositteita esimerkiksi työttömyysturvaa, vanhempainpäivärahoja tai asumislisää hakiessa. Byrokratian vähenemisestä hyötyvät tavallisten ihmisten ja viranomaisten lisäksi myös yritykset.
Insinööreille tyypillistä on, että ideologiat jätetään sivuun ja tehdään asioita niin, että ne toimivat. Aktiivimallista on puhuttu paljon, nykyisen työttömyysturvan aiheuttamasta laajasta passiivimallista vähemmän.
Kaikki tunnustavat, kuinka arvokasta työn, opiskelun tai vaikka vapaaehtoistyön mahdollistama toimeliaisuus on, niin työttömälle itselleen kuin yhteiskunnalle laajemmin. Silti nykymallissa työttömälle turvallisinta on, ettei riskeeraa ansiosidonnaista turvaansa puuhaamalla liikaa asioita, jotka muistuttavat ammatillista toimintaa.
Tulorekisteri voi siis olla vastaus isoon osaan nykysosiaaliturvan ongelmista. Suurin kynnys ylitettäväksi tässäkin uudistuksessa on henkinen: halutaanko hyödyntää digitalisaation mahdollistamia ratkaisuja ja ajatella asioita uusiksi, vai turvaudutaanko siihen, kuinka aina ennenkin on tehty. Tahto ratkaisee.
Jotta tulorekisteristä saadaan kaikki hyödyt irti, sosiaaliturvalainsäädäntöä on muutettava ja oikeutta etuuksiin yksinkertaistettava.
Jenni Karjalainenjohtava asiantuntija, Insinööriliitto
