Insinööri-lehti

Töissä aina ja iänkaikkisesti(ko)?

”Himasta duuniin ja duunista himaan, mä hampaita pestäkseni kai elän”, laulaa Olavi Uusivirta. Entä jos hampaiden pesun aikana joutuu vielä hoitamaa työpuhelun, vastaamaan pariin sähköpostiin ja päivittämään dokumentin? Eipä kovin kaksiselta kuulosta. Monella työ täyttää päivän kauttaaltaan, aivan liian usein. Työn läikkyminen vapaa-ajalle on monelle arkipäivää, mutta miten siihen suhtaudutaan ja millaisia ovat sen vaikutukset?

Korvaus menetetystä vapaa-ajasta on täysin mahdollinen ja saavutettavissa, jopa oikeutettua. Elämme sopimusyhteiskunnassa, jossa ylitöistä, työaikapankeista, vapaa-ajalla matkustamisesta ja muista työaikaan liittyvistä käytänteistä on omat kirjauksensa työlainsäädännössä ja työehtosopimuksissa. Mutta noudatetaanko niitä?

Liian usein asioita ei oteta puheeksi, koska kuvitellaan, ettei se kuitenkaan mitään auta. Laki on laki ja työehtosopimuksen kirjaukset pätevät. Kaikesta voidaan sopia, niin myös työajan jälkeen suoritettavista työtehtävistä. Moni ajattelee, ettei pari puhelua tai muutama sähköposti mitään ole, mutta harmaat ylityöt vääristävät niin työtekijän työaikaa ja ansiotuloja kuin työn ja työajan mitoitusta. Lisäksi vaikutuksia on verotuloihin ja työntekijän eläkekertymään. Se, ettei työtä aina tehdä yhdessä paikassa ja tiettyyn aikaan, ei voi olla este niiden korvaamiselle. Korvauskäytänteiden on oltava oikeudenmukaisia ja tasapuolisia.

Rahallisen menetyksen vuoksi työn vapaa-ajalle hivuttautumisella on myös muita vaikutuksia. Jotta elämä olisi tasapainossa, sen eri elementit pitää olla kohdallaan. Jos työ valtaa tilaa vapaa-ajalta, perhe-elämältä ja muulta sosiaaliselta elämältä, tasapaino järkkyy ja seurauksilta ei voi välttyä. Työhyvinvointiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, mikä on hyvä asia. Työ ei voi viedä kaikkea energiaa, myös vapaa-ajalla pitää jaksaa.

Kulttuurimme on valitettavasti liukunut siihen suuntaan, että jokaisen pitää olla tavoitettavissa ja koko ajan. Miksi? Netti, älypuhelimet, pilvipalvelut ja muut digitalisaation tuomat apuvälineet mahdollistavat meille monia asioita. Paljon voi tapahtua pienessä ajassa paikasta riippumatta. Teknologian huima kehitys ei kuitenkaan poista ihmisen tarvetta lepoon ja vapaa-aikaan, ihmisen akku kun ei ole vaihdettavissa sen kuluttua loppuun.

Aurinko paistaa näillä leveyksillä näin lämmittävästi suhteellisen vähän, joten siitä on syytä nauttia nyt eikä vain muistona marraskuun loskassa tarpoessa. Lomalla ja vapaa-ajalla on tarkoitus ja merkitys, niiden tehtävä on antaa voimia jaksaa taas arkista aherrusta. Lomalle ei kuulu työpuheluihin vastaaminen tai sähköpostien tarkistaminen, joten poissaoloilmoitus päälle, hellehattu päähän ja auringon lämpöä iholle. Muistatko miltä se tuntuu?

Ulla-Mari Pasala
Insinööriliiton projektiasiamies