Käsillä on suuri työelämän murros, neljäs teollinen vallankumous. Tai sitten ei ole. Riippuu siitä, keneltä kysyy – ja mistä vinkkelistä.
Tosiasia kuitenkin on, että tekoäly, tai pikemminkin siis generatiiviset kielimallit tai koneoppiminen, hallitsevat keskustelua työelämästä monellakin tapaa. Paljon esitetään mahdollisuuksia, mutta vielä enemmän huolia.
Suomessa on saatu toistaiseksi kaksi esimerkkiä yrityksistä, jotka ovat perustelleet muutosneuvotteluitaan ja henkilöstön vähennystarpeita tekoälyllä. Tien avasi Etteplan, jota seurasi myöhemmin Vincit.
Etteplanin tiedottamiseen liittyy hauska sattuma. He antoivat tiedotteensa 10. helmikuuta 2026. Samana päivänä tuli kuluneeksi tasan kolmekymmentä vuotta siitä, kun tietokone voitti shakin suurmestarin ensimmäisen kerran.
IBM:n Deep Blue voitti Kaspasrovin juuri 10.2.1996. Tässä voi nähdä tiettyä symboliikkaa.
Työmarkkinamalli näyttää suojaavan teknologiasokkeja vastaan.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi tammikuussa tutkimuksen, jossa selvitettiin, katoavatko nuorten työpaikat tekoälylle, kuten keskusteluissa on esitetty.
Tutkimuksen tulos on, että Suomesta ei tästä löytynyt merkkejä. Nuorten työllisyys on kehittynyt lähes identtisesti korkean ja matalan tekoälyaltistuksen ammateissa.
Suomen tilanne eroaa selvästi Yhdysvalloista, jossa nuorten työllisyys tekoälyaltistuneissa ammateissa on laskenut jyrkästi. Halutessaan voi argumentoida, että siellä kehitys on pidemmällä. Etla löysi kuitenkin syyn ennen kaikkea työmarkkinamallista.
Meillä pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja näyttävät suojaavan teknologiasokkeja vastaan. Tutkimuksessa löydettiin jopa viitteitä siitä, että työllisyys on hieman kasvanut tekoälylle altistuneiden nuorten joukossa. Tämän tutkimuksen mukaan tekoäly ei näytä vievän nuorten työpaikkoja – mutta osaamiseen ja oppimiseen on panostettava, jotta etumatka säilyy.
Yhden näkökulman tuo data luotujen uusien web-sivustojen ja julkaistujen uusien IOS-sovellusten määrästä sekä GitHub-pushien eli versiohallinnan kasvusta. Määrät ovat useita vuosia pysyneet hyvin tasaisina.
AI-koodaustyökalujen yleistyttyä ja parannuttua luvut ovat kuitenkin räjähtäneet 30–50 prosentin vuosikasvuun. Tämä kertonee siitä, että tekoäly ei poista kehittäjiä, vaan jopa lisää räjähdysmäisesti heidän määräänsä.
Samalla on kuitenkin käynnissä rakenteellinen muutos. Se, kuka ja millä koulutuksella voi ohjelmoida ja julkaista sovelluksia, muuttuu rajusti.
On selvää, että meillä ei vielä ole riittävästi tietoa tekoälyn vaikutuksista työmarkkinoihin. Tätä on selvitettävä lisää. Juuri nyt näyttää kuitenkin siltä, että kyse on – jälleen kerran – enemmän rakenteellisesta kuin määrällisestä muutoksesta.
Petteri Oksa
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja
