Insinööri-lehti

Suomi – toimitusjohtajien maa

Työskentelin aiemmin teollisuudessa myyntitehtävissä. Teollisuuden rakennemuutos myötä alkaneen tuotannon ulosliputtamisbuumin alkuvaiheessa pohdimme usein työkavereiden kanssa oman tekemisemme tulevaisuutta ja sitä, miten teknistä kauppaa tehdään jatkossa.

Ulkoistus eteni laitevalmistuskentässä jotenkin niin, että ensin ulkoistettiin komponenttituotantoa Kaukoitään alihankkijoille. Tämän jälkeen kotimaiset yhtiöt alkoivat perustaa omia tehtaita kaukomaille ja ryhtyivät tekemään kokonaisia laitteita ulkomailla. Vähitellen tehtaiden kylkeen alkoi syntyä myös suunnitteluyksiköitä.

Pohdimme, että jos tuotannon jälkeen seuraavaksi ulkoistetaan suunnittelu, asiakkaiden suuntaan tehtävä myyntityökin pitänee kohta tehdä kaukomailla. Tämä johtaa siihen, että tuota pikaa myös myyntipuolen kaverit lähtevät Kiinaan.

Pilke silmäkulmassa juttelimme, jäävätkö Suomeen vain toimitusjohtajat ja heidän asioidensa hoitoon tarvittava sosiaali- ja palvelusektori. Brändätäänkö Suomi pääkonttoreiden luvatuksi maaksi – Pohjolan Neitsytsaariksi?

Onneksi huoli vaikuttaa olevan meidän kannaltamme turha ainakin työnteon hinnan näkökulmasta. Kesäkuussa 3T-lehti uutisoi huippuinsinöörien palkoista Kiinassa, jossa kokeneelle tekijälle maksetaan suomalaisittain vertailukelpoinen palkka, 5000 euroa kuussa. Johtotason työntekijöille maksetaan vielä enemmän ja keskipalkkakin on jo 2000 euron luokkaa.

Jos meillä maksettaisiin viimeaikaisten sopimusten valossa hieman yläkanttiin arvioiden parin prosentin vuosittaisia sopimuskorotuksia ja Kiinassa korotukset putoaisivat noin 15 prosentin luokkaan, kiinalaiset insinöörit ohittaisivat suomalaisen insinöörin keskipalkan vuonna 2019.

Prosentteja voi toki muokata, mutta todennäköistä on, että Suomen ja Kiinan palkkakäyrät risteävät joka tapauksessa ennen vuotta 2020. Intia ja muut kaukomaat seurannevat perässä kohtuullisen nopeasti. Nyt pitää vain valmistautua ottamaan koppi mahdollisesti Suomeen palaavista töistä.

Työpaikkojen kotiuttamiseksi vaaditaan kaukonäköisyyttä ja yhteistyötä. Ainakin pari asiaa meillä on tarjota paluumuuttajille. Tärkeä toimintaedellytys, eli Eurooppa ja Venäjä markkina-alueena, on kohtuullisen kokoinen. Toimintaympäristö on turvallinen ja korruptio on vähäistä, joten toimintaedellytykset on turvattu pidemmälläkin aikavälillä.

Toimiva työmarkkinajärjestelmä ja vahva ammattiyhdistysliike tarjoavat palaavien töiden pohjalle rauhalliset, maltillisen pakkakehityksen työmarkkinat.

Tommi Grönholm
Uuden Insinööriliiton projektipäällikkö