Olemme tänä syksynä Insinööriliitossa kiertäneet pelialan yrityksiä. Koska olemme olleet liikkeellä aamulla, tarjolla on ollut tuoretta puuroa. Osallistuimme myös pelialan tapahtumaan Kajaanissa. Tavoitteena on ollut tutustua alan ihmisiin, oppia minkälaista työtä he tekevät ja mitä heille kuuluu. Se on ollut avartavaa.
Koska peliala on verrattain uusi ala, ymmärrettävästi se hakee vielä paikkaansa työmarkkinakentällä. Yritykset eivät ole järjestäytyneitä ja työntekijät ovat hajaantuneina eri liittoihin tai eivät kuulu mihinkään.
Työntekijöiden kannalta on onni, että luokituksen perusteella ala kuuluu tietotekniikan sektoriin. Tämä tarkoittaa, että valtaosaa yrityksiä sitoo tietotekniikan palvelualan työehtosopimus. Se takaa työntekijöille hyvät minimiehdot, tuo selkeät pelisäännöt sekä ryhtiä alalle. Työntekijöiden kannattaa kuulua liittoon, joka neuvottelee sopimuksen.
Peliala näkee itsensä järjestelmästä irrallisena, omalla tavallaan erityisenä. Sitä se eräällä tavalla onkin, koska yritykset eivät kuulu mihinkään järjestöön. Tämä lienee jonkinlainen välivaihe; mitä vakiintuneempi alasta tulee, sitä tarpeellisempaa on tehdä päätöksiä myös edunvalvonnan hoitamisesta ja järjestämisestä.
Tämä koskee erityisesti työntekijöitä. Vaikka pelialalla menee kokonaisuudessaan lujaa, ala voi olla karu yksittäiselle työntekijälle. Kuten nyt on jo havaittu, yritysten tilanne voi muuttua nopeastikin. Lisäksi palkkaerot ovat suuria osan tehdessä työtä suurella intohimolla ja hupparien voimalla miettimättä sen kummemmin sitä, onko myynyt osaamisensa oikeaan hintaan.
Työntekijöiden on kasvavissa yrityksissä tarpeen varmistaa, että heidän äänensä tulee kuuluviin ja vuoropuhelu johdon kanssa toimii. Luonnollinen askel on valita yritykseen henkilöstönedustajat. Seuraava voikin jo olla oman työpaikkayhdistyksen perustaminen.
Me liitossa autamme näiden asioiden kanssa. Ehkä juuri sinä voit olla työpaikkasi vastuunkantaja, joka alkaa viedä asiaa eteenpäin.
Pelialalla ja siellä työskentelevillä ihmisillä on paljon innostusta, rohkeutta ja halua kehittyä. Ripaus siitä kannattaa uhrata arkisen työn ja pelien ulkopuolelle, oman työpaikan asioihin.
Oman työpaikan ja työelämän kehittämistä ei kannata jättää vain työnantajan huoleksi. Kannattaa toimia ja vaikuttaa myös itse, viedä asioita haluamaansa suuntaan. Kaikella tekemisellä on vaikutusta, myös sillä, ettei tee mitään.
Elina Das BhowmikInsinööriliiton asiamies