Osaajatarve ratkaistava maltilla

Yhteiskunnassa kiihtyy keskustelu tulevaisuuden osaajatarpeesta. Yhä useampi taho on nostanut esiin osaajavajeesta johtuvat rekrytointivaikeudet. Yleinen viesti tuntuu olevan, että kyllä yritykset palkkaisivat, jos olisi osaajia. Viimeisimpänä keinoja tarjoamaan on lähtenyt Teknologiateollisuus julkaisemallaan 9 ratkaisua Suomelle -linjauksella.

Osaajavaje ja rekrytointivaikeudet ovat joillain aloilla todellisuutta, sitä ei voi kiistää. Tämän ongelman ratkaisemisessa tulee kuitenkin välttää hosumista. Suomessa on edelleen varsin suuri joukko työttömiä, joiden työllistymisestä meidän tulee huolehtia.

Muun muassa Teknologiateollisuus on esittänyt tuoreessa selvityksessään korkeakoulujen sisäänoton merkittävää lisäämistä tekniikan alalla. Samalla kuitenkin sivuutetaan varsin pienellä huomiolla tavoiteajassa läpäisyn ongelma. Tällä hetkellä ammattikorkeakouluista valmistuu tavoiteajassa noin 60 prosenttia opiskelijoista. Tekniikan aloilla luku on usein vielä hieman heikompi. Kategorisen aloituspaikkojen lisäämisen ongelmana on ylikouluttamisen ja sitä kautta työttömyyden lisäämisen riski. Pitää muistaa, että historian valossa nousukaudet eivät kestä ikuisuuksia ja koulutusmäärien ennakointia pitää tehdä pitkällä aikajänteellä.

Jos korkeakouluista tavoiteajassa läpäisevien osuus saataisiin paranemaan esimerkiksi 75:een, tulisi nykyisellä korkeakoulujen sisäänotolla noin 6 400 insinööritutkintoa vuodessa. Tällä hetkellä vastaava luku on noin 5 100, kun sisäänotto on vuosittain noin 8 500. Eli jos läpäisy paranee, tulee työmarkkinoiden käyttöön vuosittain merkittävästi nykyistä enemmän osaajia ja Suomen koulutustaso nousee lähemmäs korkeakouluvision 50 prosentin tavoitetta. Läpäisyn parantaminen edellyttää lisää resursseja korkeakoulujen tuki- ja ohjauspalveluihin. Kun ongelmat havaitaan ajoissa, niihin puututaan ja varmistetaan tuki- sekä ohjauspalveluiden toimivuus, paranee läpäisy varmasti.

Järkevin rakenne suhdannevaihteluista johtuvan osaajatarpeen täyttämiseen on hyödyntää muuntokoulutusta niin pitkälle kuin mahdollista. Muuntokoulutus tarjoaa nopean keinon kouluttaa tarvituille aloille osaajia erittäin kustannustehokkaasti. Samalla työttömien määrä tai työttömyysuhan alla olevien määrä vähenee, kun saamme ihmisille ajantasaiset tiedot ja taidot. Muuntokoulutus mahdollistaa jo korkeakoulututkinnon saavuttaneelle reitin uuden korkeakoulututkinnon suorittamiseen 1-2 vuodessa.

Määrä ei korvaa laatua eikä välttämättä tee autuaaksi. Korkeakoulujen sisäänoton kategorinen lisääminen ei tuo ratkaisuja siihen, miten saada opiskelijat suorittamaan tutkinto tavoiteajassa. Se ei myöskään nopealla aikataululla helpota osaajavajetta. Nopea reagointi osaajavajeeseen ratkaistaan hyödyntämällä muuntokoulutuksen koko potentiaali ja parantamalla korkeakoulutuksen läpäisyä. Pidemmän aikavälin ennakointi osaajatarpeesta pitää tehdä laaja-alaisesti ja huolella. Nopeat ja helpot ratkaisut ovat yleensä houkuttelevia, mutta eivät aina pitkässä juoksussa niitä järkevimpiä.